Quantcast
Channel: Aalto PRO: Ajankohtaista
Viewing all articles
Browse latest Browse all 75

Kaupungin elinvoiman johtaminen – Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan

$
0
0
Metropolialueen lisäksi useat yliopistokaupungit ovat panostaneet teknologiaan ja paikalliseen innovaatiopolitiikkaan. Helsingin kaupungin ihka ensimmäinen elinkeinojohtaja, monet vuosikymmenet eri näköalapaikoilla vaikuttaneen yhdyskuntakonkari Eero Holstilan mukaan podemme kuitenkin nyt jonkinlaista innovaatiokrapulaa. Mihin on kadonnut 1960-luvun sosiologien suunnitteluoptimismi tai 1990-luvun innovaatiousko? Culminatumin tapaisia luovia klustereita ajetaan alas samalla, kun tarvittaisiin aivan uudentyyppisiä elinvoimastrategioita. Toisaalta nyt etsitään uusia paikallisen talouskasvun vetureita, ja yhdyskuntasuunnittelu kukoistaa vaikkapa Hämeenlinnan tapaisissa keskisuurissa kaupungeissa.

MainosEero Holstila pohti Aalto PRO:n yhdyskuntasuunnittelun Tähtiluennolla, mistä kaupunkien uusi elinvoima oikeastaan kumpuaa ja kuinka tuota elinvoimaa voitaisiin pitää yllä ja vahvistaa. 

– Yrittäjyys lienee yksi avaintekijöistä, riskinottaminen. Kilpailukyky ei tosin synny yksin yritysten toimesta, tarvitaan vahvaa yhteistyötä kaupunkien ja yliopistojen kanssa. Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen on erityisen tärkeää, tarvitaan erityyppisiä kehitysalustoja, totesi Holstila.

Monimuotoisella täydennyskoulutuksella on tässä varsin tärkeä rooli. Keskiössä ovat myös kaupunkien energiatehokkaat kiinteistöratkaisut, rohkeat investoinnit sekä maankäytön ja infran kehittäminen. Mutta liekö tulosjohtamiseen liittyvä siiloutuminen yhä voimissaan, emmekö ole päässeet osaoptimoinnista eroon? Holstila kummeksuu, kuinka EK:n tutkimustulosten perusteella panostamme tällä hetkellä tuottavuuteen, emme innovaatioihin. YLE uutisoi teollisuuden investoivan henkilömäärien vähentämiseseen, ei työllisyyteen. Miten siis tässä elinkeinoelämän tilanteessa paikkakuntia johdetaan niin, että ne ovat tulevaisuudessakin elinvoimaisia?

Perustuuko kaupunkien päätöksenteko tietoon vai tahtoon?

Holstilan kokemus ja asiantuntemus ajatteluttivat myös kuulijoita ja rohkaisi kyseenalaistavaan mietintään. Olihan hän itsekin ollut samaisen opinahjon penkeillä, joilla YTK:n Pitkän kurssin opiskelijoita ja alumneja oli jälleen auditorion verran kuulemassa. Kirjoittajan mieli poukkoili alue- ja yhdyskuntasuunnittelusta välillä rakennus- ja kiinteistöpuolelle: Emmekö osaa rakentaa ensimmäisellä kerralla oikein? Laatu on hukan poistoa! Osaammeko suunnitella pitkäjänteisesti, tulevaisuuden standardeilla, vai korjaammeko jatkuvasti toinen toistemme jälkiä? Miksi kustannukset aina kasvavat? Olemmeko konservatiivejä vai visionäärejä - osaammeko päättää vaikuttavasti? Mihin perustuu kaupunkien johdon päätöksenteko nykyisin, tietoon vaiko tahtoon?

Kuva: Timo Heikkinen

Tähtieluennon aiheena oli tällä kertaa Mistä kaupunkien uusi elinvoima oikeastaan kumpuaa ja kuinka tuota elinvoimaa voitaisiin pitää yllä ja vahvistaa? 

Globaali teollinen rakennemuutos vaatii meiltä kaikilta uudentyyppistä energiankäyttöä, monessakin merkityksessä. Maapallon resursseihin sopeutuva elämäntavan muutos ei ehkä näy vielä henkilökohtaisessa elämässä, mutta suunnittelijoiden ja päättäjien pöydissä kyllä. Itse asiassa digitaalinen vallankumous on saavuttanut jo meidät muutkin, eikä vain älypuhelimien muodossa. Yhdellä jos toisella alkaa olla jo kotikin älykäs, mökkien varusteluista ja sovelluksista puhumattakaan. Eiväthän suomalaiset väheksy luonnonkauniita kyliä ja hengittämisen vapautta, varsinkaan jos ne ovat lähellä ja näin ollen helposti nautittavissa.

Eero Holstila

Kaupunkien tihentyminen vaatii sosiaalisen tasapainon löytämistä

– Demografinen muutos, suuret ikäluokat, leimaa kaupunkirakennetta, Holstila totesi. Olkoonkin, että urbaanit ikäpolvet elävät pääasiassa metropolialueella ja suurissa kaupungeissa, Internetistä ja globaalista elämänmenosta huolimatta. Asumistarpeet eriytyvät, ja trendikkäät toiveet vapaasta liikkuvuudesta sekä toisaalta helposta saavutettavuudesta kasvavat. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikoille on päästävä kätevästi, vaikka työtä tehtäisiinkin asemien varrella, työmatkoilla ja kotona. Saavutettavuus merkitsee myös sitä, että eri alojen huiput, opiskelijat ja opettajat, työntekijät ja kehittäjät haluavat tulla juuri tänne, missä elinvoima tarkoittaa erinomaista brändiä, palveluja sekä menestymisen mahdollisuuksia.

Elinvoimainen kaupunki on kehittyvä ja myös kansalaisten kehittämä. Elinvoimainen asuinpaikka, työpaikka, tapahtumien ja kohtaamisten keskus on hauska ja houkutteleva. Elinvoimainen kaupunki ei pode innovaatiokrapulaa, ei edes innovaatiovajetta. Se on valjastanut mukaan poliitikot, vaikuttajat, innovaattorit, taiteilijat ja tekijät. Elinvoimaisessa kaupungissa viihtyvät ihmiset, joilla on tahto ja unelmia.

Teksti: Erja Laurila, Aalto PRO

Kirjoittaja toimii Aalto PRO:ssa täydennyskoulutusten suunnittelijana ja ohjelmajohtajana. Erjaa kiinnostavat yhteiskunnalliset ilmiöt, tulevaisuuden ennakointi sekä ihmisten ja muutoksen johtaminen.

Aalto PRO:n kaksi kertaa vuodessa järjestettävä kaikille avoin ja ilmainen Tähtiluento on osa YTK:n Pitkää kurssia. Haku lukuvuodelle 2014–2015 on parhaillaan käynnissä: aaltopro.fi/ytkpitka.

 


Viewing all articles
Browse latest Browse all 75

Trending Articles