Huhut yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuksen kuolemasta Aalto-yliopistossa ovat vahvasti liioiteltuja. Se käy selväksi, kun kahvitauko alkaa ja puheensorina kiihtyy. Aallon täydennyskoulutusyksikkö Aalto PROn järjestämien YTK:n Pitkän kurssin ja Liikennejärjestelmätyö-koulutuksen helmikuinen yhteispäivä on kääntymässä lopuilleen. Kurssilaiset hörppivät kahvia Design Factoryn kirjavanvärisessä salissa ja pureskelevat Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tatu Rauhamäen juuri päättynyttä luentoa. Aiheena oli vaikutusarvioiden hyödyntäminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa.

Tauon jälkeen päivä jatkuu ryhmätöillä samasta aiheesta. Kymmenen pöydän ympärillä on koolla melkoinen määrä suomalaista maankäyttö- ja liikennealan asiantuntemusta. Jokaisella on kokemusta suunnitelmiensa perustelemisesta päätöksentekijöille.

- Euroja ymmärtävät kaikki, toteaa pöytänsä näkemyksiä koonnut panelisti, kun aivoriihen tuloksia esitellään koko joukolle.

- Mutta maalaisjärki pitää säilyttää, Pipsa Eklund Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista jatkaa.

Kuutionmuotoinen mikrofoni lentää ympäri salia kun ryhmätöitä puretaan.

Jos miljoona matkalaista säästää 10 sekuntia kukin, saattaa aikakustannusten säästö tehdä liikennehankkeesta kannattavan, paperilla. Toisaalta, mitä hyötyä kenellekään on 10 sekunnin aikasäästöstä.

- Vaihda nauhakengät tarralenkkareihin, niin saat saman vaikutuksen, Eklund naurattaa koko salia.

Opetus meni uusiksi

Pari vuotta sitten moni yhdyskuntasuunnittelualan konkari kohotteli kulmakarvojaan, kun Rakennuslehti uutisoi Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK:n täydennyskoulutuksen alasajosta. YTK oli pyörittänyt esimerkiksi alan koulutusklassikkoa, YTK:n Pitkää kurssia, jo vuodesta 1968 alkaen.

Uudistuksen syynä oli Aalto-yliopiston johdon linjaus. YTK:n kaltaisia erillislaitoksia ei tulevaisuudessa ole. Kaikki yksiköt antavat myös perusopetusta. Täydennyskoulutus taas keskitettiin kaikki koulutusalat kattavaan Aalto PRO -yksikköön.

Linjauksesta seurasi melkoinen laatikkoleikki Aallon yhdyskuntasuunnittelun opetuksessa ja tutkimuksessa. Nyt uudistus alkaa olla valmis. Esimerkiksi YTK:n tuolloisen johtajan Raine Mäntysalon uusi professuuri sijoittui Maankäyttötieteiden laitokselle. Tänään YTK on yksi Maankäyttötieteiden laitoksen kolmesta tutkimusryhmästä. Geoinformatiikan tutkimusryhmä osaa maanmittaustekniikan ja paikkatiedon, Kiinteistötalouden tutkimusryhmä taas kiinteistöbisneksen, -tekniikan ja alan juridiikan. Mäntysalon johtama YTK:n tutkimusryhmä tuo palettiin maankäytön suunnittelun ja kaupunkitutkimuksen osaamisen. Mäntysalo on tyytyväinen kehityksen suuntaan.

- Monitieteiselle maankäytön suunnittelun opetukselle on aito tilaus.

Työelämässä jo olevien täydennyskoulutus voi sekin hyvin Aalto PROn huomassa. YTK:n tutkijat suunnittelevat täydennyskoulutuksen sisältöjä ja opettavat kursseilla entiseen malliin. Esimerkiksi kurssitarjonnan lippulaivan, YTK:n Pitkän kurssin suosio jatkuu. Syksyllä 2013 käynnistyneelle Pitkälle kurssille jouduttiin jälleen myymään ei-oota, kertoo kurssin johtaja Timo Heikkinen.  Kurssilla aloitti 30 opiskelijaa, mutta tulijoita olisi ollut enemmänkin.

Heikkinen on itsekin tehnyt pitkän päivätyön YTK:n tutkijana. Nyt hän vastaa yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuksista Aalto PROn leivissä.
Pitkän kurssin opiskelijat saavat nykyisin kavereikseen myös maankäyttötieteiden laitoksen perusopiskelijoita. Yhdessä vaikutusarviointia pohtivista pöydistä istuu liikennetekniikan pääaineopiskelija Christoffer Weckström, joka on suorittamassa kurssia nimeltä Osallistuminen ja arviointi suunnittelussa.

Lue koko juttu täältä»

Artikkeli on julkaistu Maankäyttö-lehdessä 1/2014

Teksti ja kuvat: Petja Partanen
Kirjoittaja on tekniikkaan ja tieteeseen erikoistunut free lance -toimittaja, joka on varsinaiselta koulutukseltaan liikennetekniikan diplomi-insinööri.

Palvelunhankinta ei ole rutiininomaista toimintaa vaan usein monimutkainen kokonaisuus. Palvelun sisältö määritellään hankintatilanteessa yhdessä toimittajan kanssa, jolloin toimittajan ja myös palvelun ostajan tietotaidoilla on suuri merkitys hankinnan onnistumiseen.

Jussi Heikkilän, Mervi Vuoren ja Jari A.T. Laineen tuore kirja Purchasing Business Services vie palveluhankinnan prosessin kuvaamisen ja systemaattisuuden tasolle, jollaista kirjoittajien mukaan ei aiemmin ole hankintakirjallisuudessa nähty.

– Kirjan luettuaan ymmärtää varmasti paremmin monimuotoisten liiketoimintapalvelujen luonnetta ja niiden sisältöä. Systemaattisen hankintaprosessin toteuttaminen edesauttaa löytämään oikeaan tarpeeseen oikean sisältöisen palvelun parhaalta mahdolliselta toimittajalta, summaa Mervi Vuori Aalto-yliopistosta

[Avaa video Youtubessa]

Mervi Vuori keskustelee palvelujen hankinnasta ja uudesta kirjasta Purchasing Business Services (Teknologiateollisuus 2013).

Teksti: Tupuna Tapanainen, Aalto PRO

Nämä ajatukset ja tunteet elävät meissä vielä aikuisenakin. Havahdumme niihin tavallisesti työhön liittyvien muutosten ja uuden oppimisen edessä. Aalto-yliopistoon osaamistaan kehittämään tulleilla reput ovat toki vaihtuneet läppärilaukkuihin ja kynät tablettilaitteisiin. Ammattikin on vaihtunut vuosien varrella kenties moneen kertaan. Nyt ollaan tuotantojohtajia, kehityspäälliköitä, toimitusjohtajia, arkkitehteja, muotoilijoita – kaikki matkalla ammatilliseen uusiutumiseen. Mielessä on ajatus: ”Miten pärjäisin duunissani vielä paremmin?”

Oppimismatkoilla syntyy tärkeitä oivalluksia, jotka kantavat pitkälle. Tiedollisten sisältöjen oppimisen ja niiden soveltamisen rinnalla työstetään myös omaa asiantuntijaroolia: työn mahdollisuuksia ja vaatimuksia, arvoja, omia vahvuuksia sekä asioita, jotka sytyttävät ja saavat kokemaan innostusta työssä. Erityisesti pitkät koulutusohjelmat antavat tilaisuuden matkata oman työn ja asiantuntijaroolin sisään sekä saada muiden osallistujien sekä oppimisen ohjaukseen erikoistuneiden koulutusammattilaistemme tukea. Tämä ammatillisen identiteetin pohdinta synnyttää parhaimmillaan työhön vahvan selkärangan ja kasvattaa itseluottamusta. Lopputulos voi tiivistyä upeasti, kuten kävi eräällä osallistujallamme: ”Vastuuni on katsella laatujohtamisen asioita kotkan perspektiivistä ja tukea muita.”

Asiantuntijan työskentely-ympäristöt ovat nykyään hajautettuja, kansainvälisiä, monikulttuurisia. Vaihdamme tehtäviä, projekteja ja organisaatioita kiinnittyen erilaisiin yhteistyö- ja bisnessuhteisiin. Tarkasti määritellyt ammatit ovat antamassa tilaa kirjaville asiantuntijatehtäville. Ilmiö on tuttu meille kaikille, jotka eivät ihan tarkkaan osaa vastata uteluihin siitä, mitä oikein tekee työkseen. Tällaisen asiantuntijatyön keskellä on tärkeää aika-ajoin vaatia ja suoda itselleen vapautta kehittää omaa osaamista ja tarkastella työn ydintä.

Millaiselle matkalle Sinä haluaisit lähteä?

Teksti: Anna-Maija Ahonen, Aalto PRO.

Kirjoittaja on kasvatustieteilijä, joka on innostunut asiakkaiden oppimisen ohjaamisesta ja kehittämisestä. Anna-Maija on toiminut useita vuosia projektipäällikkönä ja kouluttajana. Tällä hetkellä hän vastaa kaivannaisalan johtamis- ja turvallisuusjohtamisen koulutusohjelmista.

Taloustieteen nobelisti Daniel Kahneman kertoo kirjassaan Thinking, Fast and Slow esimerkin tuomareista. Tiedemiehet selvittivät näiden päätöksenteon ammattilaisten puolueettomuutta. Koehenkilöiden työ oli arvioida vankien ehdonalaista vankeutta koskevia hakemuksia.

Tuomari käytti kunkin tapauksen tutkimiseen keskimäärin 6 minuuttia. Tyypillinen ratkaisu oli kieltävä. Vain 35 prosenttia vangeista pääsi ehdonalaiseen.

Tutkijat tallensivat kunkin päätöksen täsmällisen ajankohdan. Lisäsi he kirjasivat lainoppineiden ruokatauot, joita oli päivän mittaan kolme.

Havainnot ovat karua luettavaa.

Heti lounaan tai välipalan jälkeen noin 65 prosenttia hakemuksista meni läpi. Sen jälkeen tuomarit muuttuivat koko ajan ankarammiksi. Juuri ennen seuraavaa ruokataukoa käytännössä kaikki hakemukset saivat hylätty-leiman.

Tulos ei ollut kenellekään mieluinen. Tutkijat yrittivät löytää vaihtoehtoisia selityksiä. Mutta niitä ei löytynyt. Jäljelle jäi vain nälkä ja jano.Tuomaritkin päättävät vatsallaan.

Jos vetoat vain asiakkaasi järkeen, jätät valtaosan vaikutuskeinoistasi käyttämättä.

Teksti: Jari Parantainen, tuotteistaja

Jari Parantainen  opastaa yrityksiä huipputekniikan ja asiantuntijapalvelujen tuotteistushankkeissa.  Hän kouluttaa Aalto PROn Tulosta tuotteistamalla – Tuote-, palvelu- ja ratkaisutarjonnan tuotteistaminen -koulutuksessa 29.4.2014. 

Jos Lappeenrannan virastotalon lämmitys sattuisi katkeamaan, olisi vika todennäköisesti etävalvontakeskuksen tiedossa ja kiinteistöhuoltaja työkaluineen matkalla jo ennen talon käyttäjät hoksaisivat toimistonsa viilenneen.

- Olemme liittäneet suurimman osan kohteistamme rakennusautomaation etähallintapalveluun, Senaatti-kiinteistöjen talotekniikka-asiantuntija Pasi Pipatti kertoo.

Senaatti-kiinteistöt vastaa pääosasta valtion toimitiloista. Senaatin ylläpitämissä kiinteistöissä on roppakaupalla lämmitystä, ilmanvaihtoa ja sähköjärjestelmää hallitsevaa automatiikkaa. Järjestelmät ovat kuitenkin kiinteistökohtaisia. Kun talojen automaatio liitetään kiinteistöhuollosta vastaavien kumppaneiden etähallintakeskuksiin, voidaan ilmanvaihdon, lämmityksen ja jäähdytyksen laitteita tarkkailla ja optimoida keskitetysti.

- Ammattilaiset seuraavat etänä rakennusautomaation tuottamia energia- ja olosuhdetietoja eri kiinteistöistä, vuorokauden ympäri, Pipatti kertoo.

Pasi Pipatti (tietokoneen takana) arvosti RET Pro -koulutuksen laaja-alaisuutta ja laveita keskusteluja eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Etähallinta auttaa ennakoimaan

Vuonna 2012 Pasi Pipatti aloitti Aalto PROn vuoden mittaisen RET Pro - Rakennusten energiatehokkuuden erityisasiantuntija -koulutuksen. Senaatin kiinteistöjen kytkeminen etähallintaan oli tuolloin alkanut. Niinpä etähallinta oli Pasi Pipatille luonteva valinta myös koulutukseen kuuluvan henkilökohtaisen kehitysprojektin aiheeksi.

- Koulutuksen lopputyössä selvitin etähallinnan roolia osana Senaatin ylläpitoprosessia. Hanke saatiin koulutuksen kuluessa hyvään vauhtiin, Pipatti kertoo.

Senaatti ottaa kiinteistöjensä kunnossapidon ja energiatehokkuuden tosissaan, eikä ihme. Taseessa on 4,6 miljardin euron edestä kiinteistöomaisuutta, kaikkiaan 10 500 rakennusta ympäri maata.

Pipatille mielenkiintoisimmaksi koulutusjaksoksi osoittautui – LVI-insinöörille hieman yllättäen – aluerakentamista käsitellyt kahden päivän rupeama. Luennoilla pohdittiin elinkaarianalyysin keinoin, kannattaako rakentaa uusia nollaenergiataloja vai parantaa vanhaa rakennuskantaa.

- Aalto-yliopiston tutkijoilla oli tästä mielenkiintoista tutkimusfaktaa, Pipatti valottaa.

Pasi Pipatin työmaa on Senaatin Itä-Suomen kohteiden investointien ja ylläpidon taloteknisten asioiden ohjaaminen. Monasti työpöydän ääreltä poistuminen antaa kaivattua perspektiiviä arkityöhön.

- Koulutus selkiytti ajatuksia investoinneistamme ja siitä, mikä on energiatehokkuuden kannalta merkittävää, mikä taas ei.

Pipatti hakeutui RET Pro -koulutukseen sen jo käyneiden kollegoidensa suosituksesta. Koulutuksen runsaat koti- ja ennakkotehtävät eivät päästäneet helpolla, mutta Pipatti on suosittelee vastaavaa irtiottoa arkityöstä omille työkavereilleen.

- Kun työstää asioita itse, oppii uutta. Osallistavien työtapojen ansiosta koulutuksesta jäi niin paljon käteen.

Teksti: Petja Partanen

Eero Holstila pohti Aalto PRO:n yhdyskuntasuunnittelun Tähtiluennolla, mistä kaupunkien uusi elinvoima oikeastaan kumpuaa ja kuinka tuota elinvoimaa voitaisiin pitää yllä ja vahvistaa. 

– Yrittäjyys lienee yksi avaintekijöistä, riskinottaminen. Kilpailukyky ei tosin synny yksin yritysten toimesta, tarvitaan vahvaa yhteistyötä kaupunkien ja yliopistojen kanssa. Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen on erityisen tärkeää, tarvitaan erityyppisiä kehitysalustoja, totesi Holstila.

Monimuotoisella täydennyskoulutuksella on tässä varsin tärkeä rooli. Keskiössä ovat myös kaupunkien energiatehokkaat kiinteistöratkaisut, rohkeat investoinnit sekä maankäytön ja infran kehittäminen. Mutta liekö tulosjohtamiseen liittyvä siiloutuminen yhä voimissaan, emmekö ole päässeet osaoptimoinnista eroon? Holstila kummeksuu, kuinka EK:n tutkimustulosten perusteella panostamme tällä hetkellä tuottavuuteen, emme innovaatioihin. YLE uutisoi teollisuuden investoivan henkilömäärien vähentämiseseen, ei työllisyyteen. Miten siis tässä elinkeinoelämän tilanteessa paikkakuntia johdetaan niin, että ne ovat tulevaisuudessakin elinvoimaisia?

Perustuuko kaupunkien päätöksenteko tietoon vai tahtoon?

Holstilan kokemus ja asiantuntemus ajatteluttivat myös kuulijoita ja rohkaisi kyseenalaistavaan mietintään. Olihan hän itsekin ollut samaisen opinahjon penkeillä, joilla YTK:n Pitkän kurssin opiskelijoita ja alumneja oli jälleen auditorion verran kuulemassa. Kirjoittajan mieli poukkoili alue- ja yhdyskuntasuunnittelusta välillä rakennus- ja kiinteistöpuolelle: Emmekö osaa rakentaa ensimmäisellä kerralla oikein? Laatu on hukan poistoa! Osaammeko suunnitella pitkäjänteisesti, tulevaisuuden standardeilla, vai korjaammeko jatkuvasti toinen toistemme jälkiä? Miksi kustannukset aina kasvavat? Olemmeko konservatiivejä vai visionäärejä - osaammeko päättää vaikuttavasti? Mihin perustuu kaupunkien johdon päätöksenteko nykyisin, tietoon vaiko tahtoon?

Tähtieluennon aiheena oli tällä kertaa Mistä kaupunkien uusi elinvoima oikeastaan kumpuaa ja kuinka tuota elinvoimaa voitaisiin pitää yllä ja vahvistaa? 

Globaali teollinen rakennemuutos vaatii meiltä kaikilta uudentyyppistä energiankäyttöä, monessakin merkityksessä. Maapallon resursseihin sopeutuva elämäntavan muutos ei ehkä näy vielä henkilökohtaisessa elämässä, mutta suunnittelijoiden ja päättäjien pöydissä kyllä. Itse asiassa digitaalinen vallankumous on saavuttanut jo meidät muutkin, eikä vain älypuhelimien muodossa. Yhdellä jos toisella alkaa olla jo kotikin älykäs, mökkien varusteluista ja sovelluksista puhumattakaan. Eiväthän suomalaiset väheksy luonnonkauniita kyliä ja hengittämisen vapautta, varsinkaan jos ne ovat lähellä ja näin ollen helposti nautittavissa.

Kaupunkien tihentyminen vaatii sosiaalisen tasapainon löytämistä

– Demografinen muutos, suuret ikäluokat, leimaa kaupunkirakennetta, Holstila totesi. Olkoonkin, että urbaanit ikäpolvet elävät pääasiassa metropolialueella ja suurissa kaupungeissa, Internetistä ja globaalista elämänmenosta huolimatta. Asumistarpeet eriytyvät, ja trendikkäät toiveet vapaasta liikkuvuudesta sekä toisaalta helposta saavutettavuudesta kasvavat. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikoille on päästävä kätevästi, vaikka työtä tehtäisiinkin asemien varrella, työmatkoilla ja kotona. Saavutettavuus merkitsee myös sitä, että eri alojen huiput, opiskelijat ja opettajat, työntekijät ja kehittäjät haluavat tulla juuri tänne, missä elinvoima tarkoittaa erinomaista brändiä, palveluja sekä menestymisen mahdollisuuksia.

Elinvoimainen kaupunki on kehittyvä ja myös kansalaisten kehittämä. Elinvoimainen asuinpaikka, työpaikka, tapahtumien ja kohtaamisten keskus on hauska ja houkutteleva. Elinvoimainen kaupunki ei pode innovaatiokrapulaa, ei edes innovaatiovajetta. Se on valjastanut mukaan poliitikot, vaikuttajat, innovaattorit, taiteilijat ja tekijät. Elinvoimaisessa kaupungissa viihtyvät ihmiset, joilla on tahto ja unelmia.

Teksti: Erja Laurila, Aalto PRO

Kirjoittaja toimii Aalto PRO:ssa täydennyskoulutusten suunnittelijana ja ohjelmajohtajana. Erjaa kiinnostavat yhteiskunnalliset ilmiöt, tulevaisuuden ennakointi sekä ihmisten ja muutoksen johtaminen.

Aalto PRO:n kaksi kertaa vuodessa järjestettävä kaikille avoin ja ilmainen Tähtiluento on osa YTK:n Pitkää kurssia. Haku lukuvuodelle 2014–2015 on parhaillaan käynnissä: aaltopro.fi/ytkpitka.

Kun jossakin päin maailmaa tankkeri ajaa karille, on todennäköistä, että apuun kiidätetään porvoolaisen Lamor Corporationin valmistamaa kalustoa. Krister Rask on tuoteryhmäpäällikkö Lamorissa, joka toimii maailmanlaajuisesti öljyntorjunta-, -keräys ja -puhdistustoiminnassa. Hän työskentelee tuotesuunnittelun, rakenteen hallinnan sekä tuoteportfolion parissa. 

Rask osallistui Aalto PRO:n markkinoinnin, teknologian ja muotoilun yhdistävään IDBM Pro -International Design in Business Management -koulutusohjelmaan, joka tarkastelee muotoilua bisneksen ja kansainvälisyyden näkökulmasta design-ajattelua hyödyntäen. Design-ajattelu on luova prosessi ja ajattelutapa, jossa muotoilun työmalleja sovelletaan liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa. Se ei tyydy olemassa olevien ratkaisujen parantamiseen, vaan tutkii ongelmia ja mahdollisuuksia löytääkseen niihin toisenlaisia, käyttäjistä lähteviä ratkaisuja.

Muotoilun työkalupakista onkin haettu välineitä tuote- tai palvelutarjooman erilaistamiseen myös Lamorissa. Parhaillaan Krister rakentaa uudenlaista tuotehallintaprosessia ja pyrkii kehittämään tuoterakennetta niin myynnillisesti kuin tuotannollisestikin entistä paremmaksi.

– Koko design-prosessin ymmärtäminen avautui ihan uudella tavalla, Rask kertoo.

Olen haastanut suunnitteluprosessia ja toimintatapoja

Suomen kielessä sana muotoilu vei voimakkaasti ajatukset tuotteen muotoon ja sulkee pois kaikkia niitä muita siihen kiinteästi kuuluvia asioita, kuten käytettävyys, tuotteen ympäristöystävällisyys, asiakkaan ongelman ymmärtäminen ja sen vaikutus lopputuotteeseen sekä myös liiketoimintaan. 

– Koulutus avaa silmät designin mahdollisuuksille sekä antaa työkalupakin, jolla voi oikeasti uudistaa toimintatapoja. Organisaatio on hyötynyt siinä, että olen haastanut suunnitteluprosessia ja toimintatapoja, Rask korostaa.

– Projektityöni tavoite oli konkretisoida ja hyödyntää koulutuksen oppeja ja kuvata mistä askeleista moniulotteinen designprosessi voisi koostua.  Olen tuonut organisaatioon ehdotuksia, jotka ravistavat käsityksiä. Lamorin tuotteet ovat teknisesti vaativia ja usein suunnitteluprosessin aikana keskitytään aika pitkälti teknisten haasteiden ratkaisemiseen, toteaa Rask.

Projektityöllä Design / Development Guide hän korosti myös muotoilullisia aspekteja, kuten esimerkiksi eri tapoja simuloida tuotteen käyttöä sen lopullisessa ympäristössä ja tuoda näin olleen esim. käytettävyyteen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia esille aikaisessa vaiheessa. 

– IDBM Pro -koulutus oli todella monipuolinen ja hyvin laaja-alainen. Vaihtuvat aiheet hyvine luennoitsijoineen pitivät mielenkiintoa yllä. Ennakkotehtävien avulla sai hyvin kiinni aiheesta ja tuntui että kurssijaksoista sai paljon enemmän irti kuin jos olisi ensin ollut luento ja sitten tentin tapainen työtehtävä. Koulutukseen kannattaisi tulla kaikkien, jotka päivittäin ratkovat ongelmia, joihin ei ole valmista vastausta, Rask summaa.

Teksti: Elisabeth Pesola ja Outi Liedes, Aalto PRO
Kuva: Lamor

– IDBM Pro -koulutus opetti ymmärtämään designia prosessina, jonka avulla hyvällä suunnittelulla eri toiminnoista saadaan parhaat tulokset irti – käyttäen hyväksi erilaisten ihmisten ominaisuuksia, eri alojen osaajien taitoja, teknisiä ratkaisuja ja kaupallisia mahdollisuuksia luodaksemme kuluttajan mielestä haluttavia tuotteita, Teemu  Tommila kertoo.

– Sain koulutuksesta konkreettisia työkaluja työhöni. Omaksumani design thinking on siis johtanut muutoksiin toimintatavoissamme. Teemme jokaisessa projektissa eri toiminnoille huolellisen design briefin, esim. muotoilulle, pakkausvalmistukseen, täyttöön, logistiikkaa varten jne.  Early involvement -ajattelulla pyrimme parempaan informaationkulkuun jo projektin alkuvaiheessa. Näin kaikki mahdollisuudet saadaan kartoitettua ja osutaan varmemmin oikealle tielle. Projektinhallinnan avulla kiinnitämme enemmän huomiota sekä kaupallisen puolen – viability – että teknisen puolen – feasibility – projektijohtoon.

– Nyt kun osaan ottaa huomioon erilaiset ajattelutavat, pystyn keskustelemaan paljon tehokkaammin ja laajemmin eri toimintojen eri alojen ihmisten kanssa, insinööreistä panimomestareihin ja pakkauksien painatuksesta vastaavista laboratoriossa työskenteleviin. Ymmärrän myös, miten tärkeää on ottaa huomioon kuluttajaan vaikuttavat käytettävyyteen ja esteettisyyteen liittyvät yksityiskohdat jo ihan alkuvaiheessa.

– Olen hyödyntänyt koulutuksen aikana tekemäni projektityön oppeja jo monessa projektissa pakkausdesignista konseptisuunnitteluun. Palvelumuotoilun saralla uskon meidän kehittyvän vielä paljon – designin näkökulma on nyt jo mielestäni aika hyvin otettu huomioon.

Teksti: Elisabeth Pesola ja Outi Liedes, Aalto PRO

Kuva: Sinebrychoff

Teemu Tommila työskentelee artikkelin julkaisuhetkellä Paulig Oy:ssä.

Mitä on Lean ja millaisia ovat palveluprosessit

Yksinkertaistettuna Lean on toimintaprosessien kehittämisjärjestelmä, joka tähtää mahdollisimman suuren asiakasarvon tuottamiseen mahdollisimman vähillä resursseilla. Lean terminä tulee Amerikasta ja sen sisältö perustuu hyvin pitkälle Toyotan maailman johtavaksi autonvalmistajaksi nostamaan johtamis- ja toimintafilosofiaan. Leanin juuret ovat kuitenkin myös amerikkalaisessa osaamisessa: leanille vaikutteitta ja elementtejä ovat antaneet niin 1900-luvun alun kehittäjät kuten Ford ja Taylor kuten myös uudempi työntutkimus ja vaikkapa amerikkalaiset supermarketit.

Palveluprosessit eroavat fyysisestä tuotannosta siten, että niissä ei (aina) jalosteta ainetta, eikä lopputuotetta (useinkaan) voi myydä eteenpäin. Voimme tarkastelle palveluprosesseina myös sisäisiä asiakkaita palvelevia prosesseja kuten erilaisia toimistoprosesseja. Palveluprosesseissa asiakas osallistuu itse tuotantoon enemmän, tapahtui se sitten fyysisesti paikan päällä tai kotona odottaen. Palvelut ovat tyypillisesti heterogeenisiä. Erilaisia palveluja on laaja kirjo – eri palvelutyypit eroavat toisistaan suurestikin. Aivan kuten eri tuotantotyypitkin.

Palveluprosessien ongelmat

Pitkät ennalta arvaamattomat läpimenoajat, asiakkaan kokema odottaminen, vaihteleva laatu jonka syitä ei ymmärretä, suoranaiset virheet; kaikkia näitä löytyy palveluprosesseista. Mutta missä on niiden syy? Pääosin kaikki tuntemamme ihmiset haluavat ja yrittävät tehdä hyvää työtä. Hyvin harva haluaa tehdä huonoa jälkeä ja heidät on sitten yleensä helppo havaita. Lean-liikkeeseen merkittävästi vaikuttanut W.E. Deming jo aikoinaan totesi, että 94 % ongelmista johtuu huonoista prosesseista ja vain 6 % tekijöistä. Deming myös totesi, että jos hänen täytyisi jokin yksittäinen asia nimetä, niin se on prosessien hajonta ongelmien lähteenä.

Palveluprosessien hajonta voi olla sisäsyntyistä

Usein työntekijöiden kokemat hankaluudet palveluprosesseissa näkyvät ensisijaisesti ylikuormituksena ja epätasaisuutena. Näiden syntysyynä on usein hajonta. Mitä on hajonta? Hajonta on vaihtelua töiden aloitusajoissa, asiakkaiden tarpeissa, tehtävän työn määrässä ja kestossa, koneiden toiminta-ajoissa, bussien saapumisajoissa, junien liikkeellelähdössä, työntekijöiden työpaikalle saapumisessa, työmenetelmissä, ties vaikka missä. Tehdäänpäs pieni kalanruoto-harjoitus palveluprosessin mahdollisista vaihtelun lähteistä leanin hengessä, esimerkkinä läpimenoajat hoitoprosessissa:

Kuva 1 Palveluprosessin mahdollisia vaihtelun lähteitä lean-hengessä.

Analyysi ei pyri antamaan täydellistä maailmanselitystä, koska sen pitäisi olla tilannekohtainen. Ylläoleva esimerkki kuvaa kuitenkin yleisempää ilmiötä: valtaosa hajonnan lähteistä on omissä käsissä, eikä johdu asiakkaasta.
Hajonnan kaikkia syitä ei välttämättä voi poistaa, mutta ne voi usein eristää. Esimerkiksi sisällöltään vaihtelevaa tilaustuotantoa tekevässä konepajassa hyväksi todettu suunnittelusääntö tuotantolinjan kehittämiselle on, että tuotantolinjalla tehtävien tuotteiden vaiheiden pitäisi olla 80 %:sti samoja ja työnsisällön pitäisi kestoltaan erota maksimissaan 30 %. Silloin linja tai solu on vielä tasapainotettavissa. Samaa sääntöä voidaan soveltaa myös palveluprosessin vaiheissa.

Seuraava taulukko esittää hiukan karrikoiden kaksi lähestymistapaa ongelmanratkaisulle:

Lähes yhtä tärkeää kuin ongelmanratkaisun lähestymistapa on Lean-toiminnan ajatus standardien merkityksestä. Standardi on mikä tahansa asia, joka auttaa niin esimiehiä kuin työtekijöitäkin havaitsemaan poikkeaman odotetusta normaalista. Standardeja ovat esimerkiksi paikkamerkinnät tavaroille, aamupalaverit ja niiden agendat, punaiset ja vihreät mittareissa, tarkistuslistat ja virheenestomekanismit.

Usein lean-johtaminen jätetään lähtökuoppiinsa, eli perustetaan visuaaliset mittarit ja valkotaulut, koska niin kuuluu tehdä. Kestävän kehityksen aikaansaamiseksi kuitenkin myös johtamista pitää standardoida siltä osin kuin se koskee prosessin tilan havainnointia, mittarien seuraamista, työstandardien seuraamista, ongelman ratkaisun prosesseja, ja tietenkin itse johtamisjärjestelmän seurantaa.

Välttämätön, ei niin salainen ainesosa

Johtajan tahto ja pitkäjänteisyys on kriittinen ainesosa missä tahansa kehittämisessä. Lean-periaatteisiin perustuva kehittäminen ei ole poikkeus vaan jopa korostaa tätä. Prosessien kehittämisen osaamista voi ostaa ulkopuolelta niin koulutuksen kuin resurssien muodossa, mutta tahto täytyy tulla sisältä. Sen lisäksi lean-periaatteet omaksuneet johtajat ymmärtävät, että heidän tärkein tehtävänsä on alaistensa kehittäminen. Siinä keskeisenä leanin elementtinä on PDSA-ympyrän käyttäminen kehittämisen perustana. Ja hyvä johtaja ymmärtää, että vaikka jokainen muutos ei ole parannus niin jokainen oikea parannus on muutos.

Teksti: Juho Nikkola ja Marja Blomqvist, QDC Business Engineering Oy

Kirjoittajat ovat prosessien ja operaatioiden kehittämisen asiantuntijoita. He sparraavat kehittäjiä muun muassa Starttipaketti Lean-johtamiseen -koulutuksessa Aalto PRO:ssa.

Hagros on toiminut kansainvälisten mobiili-, IT- ja mediayhtiöiden johtotehtävissä Suomessa, Ruotsissa, Singaporessa, Englannissa, Saksassa ja Ranskassa sekä Yhdysvalloissa muun muassa Nokian, News Corporationin ja Tecnotreen palveluksessa. Lisäksi hän toimii enkelisijoittajana ja strategisena neuvonantajana start-up -yrityksille.

”Aalto EE hakee määrätietoisesti kasvua globaaleilta markkinoilta ja asemaa kansainvälisessä kärkiliigassa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia löytyy digitaalisissa ja yrittäjille suunnatuissa ratkaisuissa. Arvostamme Kajn mukaantuloa Aalto EE:n hallitustyöskentelyyn. Hänellä on vankka ja monipuolinen kokemus juuri näistä teemoista yhdistettynä uraan suuryritysten kansainvälisissä johtotehtävissä”, toteaa Aalto University Executive Education Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston professori Teemu Malmi. 

Aalto University Executive Educationin hallituksen jäseninä jatkavat Sari Antila-Saarela, Head of Finance, Joint Services, Aalto-yliopisto, Eija Hakakari, Senior Vice President HR, Stora Enso Oyj, Pekka Rantala, hallitusammattilainen, Arto Ruokonen, partneri, Desigence Oy, Henrikki Tikkanen, professori Aalto-yliopisto sekä Hannele Wallenius, professori, Aalto-yliopisto.

Aalto University Executive Education tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja (Aalto EE) ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusta (Aalto PRO) sekä palveluita yrittäjyyden kehittämiseksi (Aalto ENT). Entistä monipuolisemmassa kokonaisuudessa yhdistyvät käytännön osaaminen ja Aalto-yliopiston uusin tutkimustieto. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta.

Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Baltiassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa, Indonesiassa, Iranissa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Se kuuluu näin ollen maailman liikkeenjohdon kouluttajien 0,4 prosentin parhaimmistoon. Uudistuneen yhtiön henkilöstön määrä on noin 130 ja pro forma liikevaihto lähes 20 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Hallituksen puheenjohtaja, professori Teemu Malmi
Puh. 040 5100 827

Toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila
Puh. 040 738 7221

Aalto University Professional Development – Aalto PRO toteutti vuoden 2013 lopussa kartoituksen, jossa  tunnistettiin keskeisiä toimitustyön kehittämisen ja uudistumisen vaatimuksia, joilla vastata tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen.

Samalla kartoitettiin käytäntöjä, joiden avulla toimitustyön osaamista voidaan kehittää sekä selvitettiin tämän hetken osaamisen kehittämisen hyödyntämistä. Lisäksi vastaajat arvioivat toimitustyön ja media-alan tulevaisuuden haasteisiin liittyviä osaamisalueita. Kartoituksessa tarkasteltiin myös täydennyskoulutuksen tarjonnan vastaavuutta osaamistarpeisiin sekä avattiin valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden osaamisen tasoa liittyen alan osaamisvaatimuksiin. Lisäksi kartoitettiin tuntemuksia liittyen tasa-arvon toteutumiseen media-alalla.

Digitalisoituminen uudistaa toimintatapoja

Muutostrendeistä digitalisoituminen ja sen tuomat organisoitumisen ja työn järjestämisen haasteet nousivat vastauksissa vahvasti esille. Teknologia on muuttanut tiedon kulkua ja sen käyttöä, mikä vaatii media-alan yrityksiltä panostusta uuteen osaamiseen ja kilpailukykyisten palveluiden kehittämiseen. Uuden osaamisen tulee haastaa vallitsevat käsitykset siitä, mitä toimitustyön luonne on. 

Kartoituksessa tärkeiksi tulevaisuuden osaamisalueiksi nousivat visuaalisuus, editointi monikanavaisessa digitalisoivassa mediassa, digitaalisen journalismin uusien muotojen hallinta, monikanavainen tarinankerronta, lähdekritiikki, faktantarkastus, informaatiografiikka sekä toimitustyön etiikka.

Painoarvo arkipäivän johtamiseen

Tämän hetkinen osaamisen kehittäminen ei ole riittävän nopeaa suhteessa toimitustyön ja liiketoiminnan kehittymisen vaatimuksiin ja koettuun tarpeeseen. Osaamisen kehittämiseen liittyvien toimintojen roolia ja organisaation sisäisiä kehittämisen käytäntöjä tulee uudistaa, vahvistaa ja sisällyttää arkipäivän johtamiseen.

Painoarvoa tulisi antaa toimitusten lähiesimiesten valmiuksien parantamiseen ja kouluttamiseen osaamisen kehittämisessä. Työelämälähtöisyys, työnantajan sitoutuminen ja työnantajan tuki ovat keskeisiä koulutuksen onnistumiselle, ja koulutuksessa käytettävät menetelmät tulee liittää joustavasti työn tekemiseen.

Media-alan murros edellyttää myös eri-ikäisten henkilöiden ja eri henkilöstöryhmien osaamisen ja valmiuksien tasa-arvoista kehittämistä. Kartoituksen mukaan tässä on alalla haasteita. Samoin kehittämisessä ja toimintajärjestelmiä rakennettaessa tulisi ottaa huomioon asiantuntijuuden yhteisöllinen tukeminen ja vuoropuhelu alan sisällä.  

Kartoituksen aineisto koostui kyselystä, joka lähetettiin Uudenmaan alueella toimiville Aalto PROn asiakas- ja sidosryhmärekisterissä oleville yli tuhannelle henkilölle. Enemmistö kyselyyn vastaajista (125) oli toimittajia, toimituksen lähiesimiehiä sekä toimituksen johtoon kuuluvia henkilöitä.

Kartoituksen raportin laati kehitysasiantuntija Seija Hämäläinen ja projektipäällikkönä toimi suunnittelija Ville Tikkanen Aalto PROsta. Projektin rahoittajana toimi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Manner-Suomen ESR-ohjelma.

Raportti Kartoitus toimitustyön osaamisen kehittämisestä media-alan murroksessa
on ladattavissa sivuilta: aaltopro.fi/tokmedia

Lisätietoja:

Seija Hämäläinen
Development Specialist, Aalto University Executive Education Oy
+358 50 550 4620, seija.hamalainen [at] aaltoee.fi

Aalto-yliopiston LUME-keskus sai toimia maaliskuussa juhlallisten avajaistennäyttämönä, kun kestävän kehityksen eli keke-toimikunnan puheenjohtaja, valtionvarainministeri Jutta Urpilainen avauksessaan haastoi yhteiskunnan toimijatahot pyrkimään kohti yhteistä päämäärää:

- Kukin voi omin toimin ryhtyä edistämään yhteisiä tavoitteitamme ja kuromaan umpeen sitä kestävyysvajetta, joka ulottuu talouden lisäksi myös luonnon kantokykyyn ja sosiaaliseen kestävyyteen.

Keke-toimikunnan varapuheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö totesi sitoumuksen olevan sekä visionäärinen että konkreettinen. Tämä toteutui välittömästi, kun tilaisuuden osanottajat esittivät omat visionsa vuoden 2050 Suomesta. Tilaisuutta elävöittivät Aalto-yliopiston opiskelijoiden videot.

Mitkä ovat mallin keskeisiä ajatuksia ja tavoitteita?

Perintömme seuraaville sukupolville pitää taata yli sukupolvien ja maan rajojen - Oy Suomi Ab ei voi hyvin jos maailma ei voi hyvin. Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet ovat yleviä, mutta sitäkin keskeisempiä: hyvinvointi, kansalaisten osallisuus, työllisyys, kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt, hiilineutraalius, resurssiviisaus sekä elämäntapojen ja päätöksenteon kestävyys. Niiden muotoilun takana ovat suomalaisen yhteiskunnan keskeiset toimijatahot.

Mitä koulutussektorilla tapahtuu?

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi yliopistoja ja ammattikorkeakouluja raportoimaan huhtikuun aikana suunnitelmistaan osallistua yhteiskuntasitoumukseen. Avajaisten yhteydessä korkeakoulujen kestävän kehityksen kollegat kokoava Suomen keke-foorumi kokoontui pohtimaan aihetta yhteiskuntasitoumuksen isän, ympäristöministeriön Sauli Rouhisen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön Riina Vuorennon kanssa Arabian kampuksellemme.

Vuosi 2014 näyttää toimijoiden avaukset. Sitoumusten pitää

olla selkokielisiä sekä mitattavia, jotta niiden vaikuttavuutta voidaan myös seurata. Aalto-yliopiston suunnitelma sitoumukseksi on toistaiseksi kovin varovainen. Tuemme yhteistyökumppaneitamme näiden pyrkimyksissä lunastaa yhteiskuntasitoumuksensa. Esimerkkinä tästä on Aallon ja Outotecin yhteistyö resurssiviisaan kaivostalouden parissa.

Kenelle yhteiskuntasitoumus on tarkoitettu?

Yhteiskuntasitoumus on tarkoitettu yhteiskunnan kaikille toimijoille. Se tuo moniulotteiseen työhön kestävän kehityksen parissa sopivaa konkretiaa ja tavoitteellisuutta, toisaalta sen vapaaehtoisuus tuo liikaakin liikkumavaraa. Osallistui siihen tai ei, keskeisintä on jatkaa työtä vastuullisuuden edistämiseksi. Vain yhdessä voimme luoda parempaa Suomea.

Teksti Meri Löyttyniemi

kestävän kehityksen erityisasiantuntija, Aalto-yliopisto

Meri on myös kouluttajana Aalto PROn ympäristöjohtamisen ja vastuullisen liiketoiminnan koulutusohjelmassa MEMA Prossa

Lisätietoa:

Yhteiskuntasitoumus

Aalto-yliopiston kestävän kehityksen sivut

Aalto PROn MEMA Pro koulutusohjelmasta lisätietoja antaa Päivi Anttonen, paivi.anttonen [at] aaltoee.fi, 040 737 5968

So could you differentiate your value proposition from that of competitors’ with world-class supply management? I believe yes. With big numbers. Examples from leading Finnish companies indicate that wise building and management of the supply network can set up competitive advantage that is long-term and nearly impossible to copy.

From my experience, cross-functional collaboration, common objectives and shared knowledge are the keys to achieving the best results and benefits. The Diploma in Global Sourcing continuing education course indisputably provides experts with great opportunities to thrive in their strategic supply profession and it should also turn out valuable to every professional who searches for means to reduce costs and maximize business value of the supplier base.

DGS delivers fresh insights, applicable concepts and pragmatic tools for any aspiring supply management expert in the ever more global and collaborative business environment.

Text: Kari Iloranta, Aalto University

The writer is instructor and academic supervisor for the Diploma in Global Sourcing program at Aalto PRO and Senior Teacher & Recearcher at Aalto University Department of Industrial Engineering and Management.

- Talousammattilaiset pitäytyvät suotta vanhalla reviirillään, lakisääteisen kirjanpidon virheettömässä hoitamisessa, paukauttaa Vuokko Mäkinen.

Suomen Taloushallintoliiton puheenjohtaja lupaa pitää todellisen hengennostatusluennon Aalto PROn lokakuussa 2014 käynnistyvässä "Business Controller liiketoiminnan strategisena kumppanina" -koulutuksessa.
Mäkisen mielestä taloushallinnon on aika lähteä mukavuusalueeltaan ja opiskella uusia taitoja.

- Suurin lisäarvomme ei piile hyvissä tilinpäätöksissä ja lakipykälien tuntemisessa. Osaamista pitää hyödyntää organisaatioiden jokapäiväisessä toiminnassa.

Aalto PROn uusi koulutusohjelma on suunnattu Business Controller -tehtävissä työskenteleville, jotka haluavat kehittää osaamistaan uudelle tasolle.  Kun taloushallinnon rutiinit hoituvat sähköisesti entistä vähemmällä työllä, säästyy taloushallinnon ammattilaisten aikaa arvokkaampaan työhön, proaktiiviseen päätöksenteon tukemiseen. AaltoPROn koulutus painottaa businessosaamista ja kommunikointitaitoja. Ne ovat arvokkaita controllerien uudessa työroolissa yrityksen johdon sparraajana.

Taloustieto hukkuu matkalla

Suurin hyöty digivallankumouksesta saadaan, kun tieto joka ainoasta tilauksesta, ostolaskusta ja palkanmaksusta on reaaliajassa niin kirjanpitäjän kuin yrityksen toimitusjohtajan käytössä.

- Edistyneimmillä yrityksillä on jo järjestelmät, joilla voi seurata yrityksen taloustilannetta reaaliaikaisesti. Niiden kirjanpito on aina valmiina, Mäkinen toteaa.

Mäkisen mukaan vanhakantaiset taloushallinnon järjestelmät hukkaavat tätä nykyä suuren osan siitä arvokkaasta tiedosta, jolla voisi edistää bisnestä. Taloushallinnon ammattilaiset ovat avainasemassa hallinnon virtaviivaistamisessa.

- Tämä on asia, jota talousihmisten on pakko opiskella. Pitää paneutua yrityksen bisnekseen rahaliikenteen ja numeroiden näkökulmasta.

Yrityksen taloushallinnon kansalaistaitoihin kuuluu seuloa oleellinen numerotieto yrityksen johdon käyttöön.

Aalto PROn koulutuksessa taloushallinnon ammattilaiset saavat valmiudet toimia yrityksen sisäisenä talouskonsulttina, joka pystyy kehittämään organisaation talousprosesseja. Erityisesti nyt, kansantalouden yskiessä, on yrityksen oman taloustilanteen reaaliaikainen seuranta erityisen kriittistä. Mäkinen kannustaa yritysten talouspäälliköitä ja kirjanpidosta vastaavia innovoimaan rohkeasti.

- Vanhakantaisia prosesseja voi aina kehittää, Mäkinen muistuttaa.

Teksti: Petja Partanen
Kuva: Suomen Taloushallintoliito ry

Lisätiedot

aaltopro.fi/buco
Eva Holmqvist, puh. 050 337 7628, eva.holmqvist [at] aaltoee.fi

Kouluttajina kokonaisuudessa Vuokko Mäkisen ja muiden vierailevien asiantuntijoiden lisäksi kouluttavat Aalto-yliopiston laskentatoimen laitoksen asiantuntijat. Koulutuksen aikana tehdään myös oman yrityksen tarpeisiin soveltuva projektityö.

Kyberturvallisuus on noussut merkittäväksi tekijäksi sekä yhteiskunnan turvallisuuden että kilpailukyvyn kannalta. Lisäksi se on uusi ja merkittävä tutkimusalue. Sotatieteiden tohtori, VTM, kapteeni evp. sekä Intel Securityn kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll on yksi tunnetuimmista suomalaisista turvallisuuspolitiikan ja kyberturvallisuuden asiantuntijoista. 

‒ Olen äärimmäisen iloinen päästessäni tekemään yhteistyötä alan suomalaisen tutkimusyhteisön kanssa. Uskon tuovani yliopiston tutkimusmaailmaan uusia näkemyksiä yrityspuolelta. Juuri tällaista joustavaa ja aktiivista yhteistyötä liike-elämän ja akateemisen maailman välille tarvitaan, hän kertoo.

‒ Kyberturvallisuus on yksi koko Sähkötekniikan korkeakoulun strategisista alueista. Jarno on maamme eturivin osaajia tällä alueella ja tunnettu asiantuntija kansainvälisesti. Hän tuo korkeakouluumme ja laitoksellemme valtavasti uutta osaamista ja kontakteja sekä laajentaa opetusportfoliotamme, sanoo professori Jukka Manner tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselta.

Huippuseminaari lisää päättäjien strategista osaamista kyberturvallisuudesta

Sekä Jarno Limnéll että Jukka Manner tekevät yhteistyötä myös Aalto-yliopiston täydennyskoulusta tarjoavan Aalto PRO:n kanssa. He ovat pääpuhujina ja panelisteina ”Strategic Cyber Leadership” -huippuseminaarissa. Marraskuussa pidettävässä pohjoismaisittain uniikissa tilaisuudessa keskitytään aiheeseen strategisesta näkökulmasta ja mitä yritysjohtajien sekä julkisten organisaatioiden päättäjien tulee siitä tietää.

– Elämme digitaalisessa ympäristössä ja kyberturvallisuus koskettaa kaikkia toimialoja. Vastuuta siitä ei voi ulkoistaa ja siksi se myös pitää ymmärtää, korostaa Limnéll.

Heidän lisäkseen puhujina ovat mm. eturivin osaajat Dr. Stefan Schiffner, ENISA ja Raj Samani, VP, CTO, McAfee EMEA.

Lisätietoa seminaarista

aaltopro.fi/kyber»

Eeva Klemi
050 560 8374
eeva.klemi [a] aaltoee.fi

Lue koko nimitystiedote»