Vuosi sitten pelkona oli, ettei kohtuuhintaiselle täydennyskoulutukselle löydy kotipesää Aalto-yliopistossa. Kurssi uusiutuu, mutta säilyttää perusluonteensa.

- Pitkä kurssi toteutetaan ”hybridimallilla” eli se tuo lähiopetusjaksoilla yhteen kurssille valitut täydennyskoulutettavat ja maankäyttötieteiden laitoksen parikymmentä maisteriopiskelijaa. Lähiopetusjaksoja on viiden sijaan kuusi. Uuden jakson teeman on energia yhdyskuntasuunnittelussa. Lähiopetuspäivien määrä on vähennetty työnantajien toiveesta, kehittämispäällikkö Timo Heikkinen Aalto PROsta kertoo.

Pitkää kurssia on pidetty epävirallisena niin sanottuna planning-tutkintona Suomessa. Mikään suomalainen tekninen yliopisto ei ole antanut riittävää peruskoulutusta yhdyskuntasuunnittelun parissa työskentelevälle monitieteelliselle ammattikunnalle. YTK aloitti tämän koulutuksen jo vuonna 1968. Opetusministeriö antoi kurssiin korvamerkittyä tukea siihen saakka, kun Aalto-yliopisto muuttui säätiöpohjaiseksi.

Kurssin lähiopetukseen osallistuvat maisteriopiskelijat ovat Maankäyttötieteen laitoksen insinööriopiskelijoita. Täydennyskoulutettavien hakuaika on parhaillaan käynnissä, se päättyy kesäkuun puolivälissä. Pitkä kurssi kelpaa edelleen osaksi jatkotutkintoja. Pitkän kurssin suorituksesta saa 20 opintopistettä, joista 16 tulee pakollisista opinnoista.

Sekä Heikkinen että johtava tutkija Aija Staffans YTK:sta arvioivat, että hybridikoulutuksen merkittävänä etuna on perusopiskelijoiden ja täydennyskoulutuksessa olevien yhteen saattaminen. Tähän saakka täydennyskoulutus ja perusopetus ovat olleet toisistaan täysin eriytyneitä.

- Nyt on tärkeää saada aikaan vuorovaikutus näiden kahden ryhmän välillä, Staffans sanoo.

Teksti Auri Häkkinen, Rakennuslehti
Uutinen on julkaistu Rakennuslehdessä 6.6.2013

rakennuslehti.fi

Lisätietoa koulutuksesta

Timo Heikkinen, Aalto PRO
timo.heikkinen [a] aalto.fi
puh. 050 512 4570

Lue lisää

Metsäteollisuus ry:n uutisista:

http://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/uutiset/Puurakentamisen-uusi-taydennyskoulutus-vastaa-kasvavaan-kysyntaan-1136.html

Lisätietoja puurakentamisen koulutuksesta

Ulla Rintala, Aalto PRO
ulla.rintala [a] aalto.fi
puh. 050 544 2957

Johtamisoppina ohjelmajohtaminen kuvaa, kuinka strateginen muutostarve puetaan mitattaviksi hyötytavoitteiksi, kuinka tavoitteet puretaan kehittämisprojekteiksi ja toimenpiteiksi ja kuinka tätä kokonaisuutta koordinoidaan, ohjataan ja arvioidaan muutoksen varmistamiseksi. Ohjelmajohtamisessa projektijohtaminen yhdistyy strategisen liikkeenjohdon ja muutoksen johtamisen oppeihin.

Systemaattinen ohjelmajohtaminen on voimakkaasti yleistynyt Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Ohjelmajohtamisella haetaan ratkaisuja monenlaisiin haasteisiin: ohjelmien avulla esimerkiksi vahvistetaan kehittämistoiminnan vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä sekä viestitään johdon prioriteeteista. Ohjelmilla voidaan jäsentää ja koordinoida hajallaan olevaa kehittämistoimintaa. Ohjelmajohtaminen voi myös olla keino valittujen "must–win battlejen" toteuttamiseen.

Ohjelman asettamisen yhteydessä määritellään tavoitetila ja kuvataan ohjelmalla tavoiteltavat hyödyt, ja ohjelman toteuttamiseksi laaditaan tiekartta projekteista ja toimista, jotka kukin osaltaan vievät kohti tahtotilaa. Ohjelman sisältö täsmentyy ohjelman aikana ja elää toimintaympäristön kehityksen mukana. Tyypillinen kesto ohjelmalle on joitakin vuosia, ja toteutusta varten valjastetaan tarkoituksenmukainen ohjelmaorganisaatio.

Ohjelmajohtamista voi harjoittaa (ja harjoitella) yksittäisissä ohjelmissa, tai sen voi tuoda keskeiseksi elementiksi johtamisjärjestelmään strategian toteutusta jäsentämään. Ohjelmajohtamisen periaatteista ja menetelmistä, kuten hyötytavoitteiden kuvaustavoista ja toisiinsa liittyvien muutosten koordinointikeinoista, on hyötyä myös muussa päivittäisessä kehitys- ja johtamistyössä. Eräs ohjelmajohtamisen valmennukseen keväällä 2013 osallistunut johtaja totesikin, että hänen mielestään jokaisen johtajan kannattaisi paneutua aiheeseen.

Teksti: Päivi Hoverfält

Kirjoittaja, Aalto-yliopistossa väitellyt TkT Päivi Hoverfält, vastaa Espoon kaupungin ohjelma- ja projektijohtamisen kehittämisestä ja avaa Aalto PROn Ohjelmajohtaminen – tavoitteista totta yhteisellä suunnalla -kurssilla ohjelmajohtamisen keskeisiä ensiaskeleita ja onnistumisen edellytyksiä.

Koulutusohjelmaan osallistuu tänä vuonna 30 yhdyskuntasuunnittelun ja kaupunkitutkimuksen asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Edustettuina ovat niin julkinen kuin yksityinenkin sektori. Kurssilaisiin lukeutuu valtion, maakuntien, kuntien ja konsulttitoimistojen väkeä höystettynä kaupunkisuunnittelun alalla toimivilla tutkijoilla ja toimittajilla. Kurssin rikkaus piileekin juuri osallistujajoukon monipuolisuudessa.

-  Pitkästä kurssista on vuosien mittaan tullut eräänlainen yhdyskuntasuunnittelun alan maanpuolustuskurssi, jolla asiantuntijat vaihtavat kokemuksia ja näkemyksiään. Usein paras oppi tulee kollegalta, toteaa kurssin johtaja, kehittämispäällikkö Timo Heikkinen Aalto PROsta.

Samoilla linjoilla on liiketoimintajohtaja Petri Lyytikäinen.

- Tämä koulutusohjelma kuuluu jokaisen itseään kunnioittavan maankäytön suunnittelusta huolehtivan repertoaariin. Kurssi on kohottanut statustaan maamme johtavana, alaa laajasti tutkivana ja sitä yhdistävänä voimana. Kurssin toteutuksen kehittämiseen tehty työ kuuluu Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö Aalto PROn maankäytön suunnittelun tuoteperheeseen. Toteutustapa on moderni: ajantasaistettu ja entisestään tiiviimpi paketti, alan kasvaneeseen kysyntään tarkoitettu täsmäase, hän toteaa.

Syvällinen oppiminen ja yhteisöllisyys menestyksen avaimina

Asiantuntijaohjelman suosio on pysynyt vuosien mittaan vakaana. Tänäkään vuonna kaikki pyrkineet eivät mahtuneet mukaan, vaan kurssilaiset jouduttiin valitsemaan. Aalto PROlla on kuitenkin tarjota myös muuta yhdyskuntasuunnittelun alan koulutusta. Esimerkiksi tammikuussa käynnistyy Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan ja kaavoituksen energia-asiantuntijan oppisopimustyyppiset koulutukset, jotka sopivat parhaiten uransa alkuvaiheessa oleville tai ammatinvaihtajille. Lisäksi tarjolla on lyhyempiä yhdyskuntasuunnittelun koulutuksia.

Pitkän kurssin pysyvää suosiota selittänee paitsi syvällisen oppimisen ja yhteisöllisyyden mahdollistava pitkä kesto, myös opetuksen sisältö. Aalto-yliopistossa on mahdollista yhdistää tutkimuksen tuottama uusin teoreettinen tieto käytännön suunnittelutapauksiin – luentojen lisäksi kurssilaiset pääsevät miniekskursiolle ja keväällä myös ulkomaan ekskursiolle.

Lukuvuoden mittaan kurssilla käydään läpi eri teemoja: strategista suunnittelua, osallistumista ja arviointia,  alueiden ja kaupunkien kehittämistä sekä asumista ja elinympäristöjen suunnittelua. Kurssin avausjaksolla keskustellaan suunnittelijan identiteetistä ja pohditaan suunnittelun teoriaa ja historiaa. Avausjaksolla pidetään myös laajalle yleisölle avoin

Tähtiluento, jolla pitkän linjan kaupunki- ja liikennesuunnittelun konkari Pentti Murole puhuu otsikolla “Yhteisiä unelmia”. Luennossaan hän luotaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden suhdetta suunnittelussa: Elämme parhaillaan 1980-luvun suunnitelmien tulevaisuutta – mitä tulevaisuutta suunnittelemme nyt?
 
Yleisölle avoin Tähtiluento tiistaina 10.9.2013 klo 13-15:  http://www.aalto.fi/fi/current/events/ytk_murole/

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Timo Heikkinen 050-5124570, timo.heikkinen@aalto.fi
www.aaltopro.fi/ytkpitka

Pentti Murole (oik.) haastoi kuulijansa YTK:n Pitkän kurssin tähtiluennolla unelmoimaan. Puheenjohtajana toimi Aalto PROn kehittämispäällikkö Timo Heikkinen.

Professori Pentti Murole on kirjoittanut laajan teoksen yhdyskuntasuunnittelun murroksesta toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Kirjassaan ”Ihmistä ei voi suunnitella – kiveä voi!”  hän kertoo kollaasimaisin kuvauksin lähes 60 vuoden ajalta suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden ajatusmaailmasta. Paikoittain häkellyttävätkin tarinat liittyvät kaupunkien rakentamiseen, tiestön, joukkoliikenteen ja raideliikenteen kehittämiseen sekä mm. liikenneturvallisuuden parantamiseen, byrokratian kiristyvää ruuvia unohtamatta. Bisnestä Murole kuvaa ruuvin höllentäjänä; tulevaisuus tekee itseään tykö aina vaan nopeammin ja innovatiivisemmin. Media taas antaa oman tirkistysaukkonsa politiikkaan.

Poliitikkoja onkin kiittäminen monien uudistusten aikaansaajana, yllättäen ei siis niinkään insinöörejä, vaikka kuinka kyse olisikin yhdyskuntasuunnittelusta. Miltei elämän mittaisessa kirjassa kysymys on laajemminkin kulloisenkin ajan kuvasta ja tulevaisuuden visioista – kaiken kaikkeaan erikoinen ja hieno historiikki – persoonallisen miehen rohkea tapa ”sanoa asiat, niin kuin ne on”.

Suunnittelijan tulevaisuus on aina runsaan sukupolven päässä silloisesta nykyisyydestä

Pentti Murole itse kuvasi luentoaan ajatuksen virraksi, sellaiseksi mitä elämä itse asiassa on; hyppelyä asiasta toiseen, välillä näennäisen kaaosmaisesti, toisinaan tavoitteellisen systemaattisesti. Murole aloitti suunnittelijan näkökulmasta yhteiskunnallisen tulevaisuuden ennustamisen 50-luvulla, vaikka kertoikin sen olleen silloin, niin kuin nyttemminkin, melko mahdoton tehtävä. Sodan vuoksi tulevaisuuden unelmat ajoittuivat 1980-luvulle, joskin ammatillisesti tuolloin kuviteltu tulevaisuus ei sellaisenaan Suomessa oikeastaan koskaan toteutunutkaan. Monin paikoin 80-luvun tulevaisuutta elelemme vielä nytkin, samoin 2000-luvun alun kaavailuja; onko aikaikkuna siis pienentymässä, nopeutumassa?

Mitä kaikkea oikein tapahtuikaan verrattuna siihen, mitä uumoiltiin, niistä saa melkoisen kattavan kuvan tuosta 500-sivuisesta opuksesta, jota sopii päivitellä myös verkossa. Pentti Murole on nyttemmin myös aktiivinen blogisti, ajan hengen mukaisesti.

Pintaliitäjien ja lentävien autojen piti olla arkipäivää jo 1970-luvulla. Niitäpä tässä odotellaan. Onneksi Kekkonen puuttui tuolloin liikenneturvallisuuteen. 1990-luvun laman kurjimuksessa saatiin puhtia vientiin, huippusuorituksiin ovat yltäneet etenkin siltainsinöörit. Murolen mukaan suunnittelun disintegraatio on suuri haaste. Sen ongelmat näkyvät pahiten maanalaisessa rakentamisessa. Mitä hajautuneisuus ja kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen puute sitten tarkoittaakaan tämän päivän metropolialueen kehittämisessä, jossa tavoitellaan miljardisäästöjä palveluiden parantamisella? Visiohankkeet ja hyvinvoivat osaajat lyökää kättä, haastakaa itsenne!

Tulevaisuuteen ei uskalleta katsoa, menneisyys halutaan unohtaa

Työelämä on nykyisin kovin purskeista. Miten muutoksesta saadaan positiivinen voima, henki, toteutettavia unelmia? Meidän tulee uskaltaa unelmoida yhteisen ympäristömme kehittämisestä, joka toteuttaa paitsi laatua, myös hyvinvointia. Samaan aikaan byrokratian, politiikan ja bisneksen kolmiyhteisö hallitsee yhä. Hiljaa yhä vaan tuloaan tekee myös elinikäinen uuden oppiminen. Kolmannen iän opiskelu, ilman tarkoitusta harjoittaa sitä ammattina, aktiviteetit vapaa-ajan työssä, vahvistuvat pikkuhiljaa myös Suomessa. Koulutus on kova sana, mutta kuinka ihmeessä voimme yhä potea innovaatiovajetta?

Yhdyskuntasuunnittelussa strategioissa lienee fokus mm. uusissa teknologioissa ja esim. melun ja ilmaston ongelmien haltuunotossa. Juna kulkee. No, kunnallistekniset järjestelmät ovat nykyisin ihan jees. Pullonkauloja löytyy, infra-puolelta ainakin. Mutta olemmeko ihan oikeasti mukana globaalin urbanisoitumisen haasteiden ratkomisessa? Maailman suurin kriisi on slummiutuminen – 20 % väestöstä asuu slummeissa, kaupungeissa 50 %. Ja entä me yksinasuvat, jonka ehdoton kärki on täällä meillä koto-Suomessa? Tukevatko nykyiset asunto-ohjelmat sinkkuja, tai eläkeläisiä? Maankäyttö on hidasvaikutteinen, tarvitaan erilaisia toimenpideyhdistelmiä. Miten siis synnytämme ympäristön, jossa pointti on unelmissa ja oikeissa toteumissa? Tarvitaan suunnittelijoita, rakentajia, kontrollia ja isäntiä - virtuaalimalleja ja päätöksentekijöitä. Taiteilijat, teekkarit ja asukasyhteistyö, tervetuloa! Bittinikkarit ja bisneksen valopäät, onneksi meillä on myös teidät!

Mitä voimme saada aikaan elämässämme?

Kuulijoita Aalto-yliopiston salissa oli ison miehen kourallinen ainakin; arvioilta vähintäänkin 60 kiinnostunutta opiskelijaa, ammattilaista ja asiantuntijaa. Puoli tuntia hujahti kommentointiin ja uusia näköaloja hyväilevään keskusteluun, sepä oli huikeaa.

Miten raikkaita mielipiteitä nuori arkkitehti- ja insinööriloisto omaakaan, miten visionäärisiä ovat liikennesuunnittelijat, alue- ja yhdyskuntasuunnittelun toimijat ja muut edelläkävijät! Peräänkuulutettiin ylipätevien ihmisten haastamista isoihin ratkaisuihin, vaikkapa kehitysmaiden ja slummiutumisen ongelmien ratkaisijoina. Hallinnan illuusio estää pahimmillaan päätöksenteon ja uudet innovaatiot. Kiitettiin opetusta ja yhteistyötä kaupunkisuunnittelussa, hyviä alumniverkostoja. Kirottiin itse luomiamme kontrollin latistamia systeemejä, jotka pukkaavat latistavaa vastakaikua luovalle innolle. Onko meillä riittävästi proaktiivista suunnitteluotetta? On selvitettävä reippaasti, mikä on mahdollista juuri heti nyt; on kovin helppoa hukkua prosessin solmumaisuuteen. Tarvitaan myös aikaa pohtimiseen, lisäksi on uskallettava ottaa pieniä riskejä, isojakin.

Murolen armollinen tehtävänanto meille kaikille suunnittelijoille ja tekijöille on yksinkertainen: ollaan iloisia työtä tehdessämme, unelmoidaan yhdessä! Kunpa voisimme tuntea kulttuurin sulan herkän kosketuksen tai kirjoittaa vaikkapa runon omasta kaupungistamme!

YTK:n Pitkän kurssin johtaja ja iltapäivän puheenjohtajana toiminut kehittämispäällikkö Timo Heikkinen Aalto PROsta kiteytti fiiliksensä: koskettavaa, kuinka maailma koostuu hälystä ja kollaaseista, tajunnan virrasta. Olennaista on löytää olennainen - iloa tuova päräyttävä tunne.

Uskalla siis kysyä, uskalla ajatella isosti, uskalla ajatella ihan itse! Tarvitsemme luottamusta, arvon antoa. Unelmia vai utopiaa?

Teksti ja kuva: Erja Laurila, Aalto PRO
Lisätietoa YTK:n Pitkästä kurssista aaltopro.fi/ytkpitka
Lisätietoa puhujasta ja hänen teoksestaan: www.penttimurole.fi/.

Pitkäjänteinen osaamisen kehittäminen on osa Mäkelä Alu Oy:n strategiaa. DOM Diploma in Operations Management -koulutusohjelmassa olivat mukana vuonna 2013 Juhani Pohjus (oik.), Aimo Matintupa, Mika Eliala, Päivi Venesoja sekä Ari Kytölä.

- Toiminnan kehittäminen on meillä pitkä tavoite ja vuosien projekti. Siksi olemme innolla mukana kehittämässä osaamistamme, kertoo toimitusjohtaja Juhani Pohjus.

Yrityksessä on parin viime vuoden aikana otettu käyttöön koko toimitusketjun kattava strateginen liiketoimintaprosessi ”Sales & Operations Planning”, jonka avulla on alkanut löytymään vastauksia kysymyksiin. Kehitystyö ei rajoitu pelkästään oman talon seinien sisään, vaan huomioon on otettu niin asiakkaiden tarpeet kuin toimittajasuhteetkin. 

Kokonaisuuden ja sen osien ymmärrys hyödyttää kaikkia

Suomessa ainutlaatuisen koulutuskokonaisuuden Mäkelä Alu Oy:stä on käynyt seitsemän henkilöä. Yhteinen kieli vähentää väärinkäsityksiä ja tiivistää yhteistyötä eri tuotannon osien sekä tukitoimintojen välillä, vaikka jokainen yrityksen työntekijä katsookin tuotantoa omasta näkökulmastaan.

- Viime vuonna meiltä oli kaksi henkilöä tunnustelemassa, miltä koulutus vaikuttaa ja nyt ollaan mukana viiden henkilön voimin. Toiminnan ohjauksen, leanin toimintatavan sekä siihen liittyvien käsitteiden ymmärrys on hyödyksi kaikille, korostaa Pohjus.

Puristamon ja valimon työnjohtaja Mika Eliala sai koulutuksesta eniten apua päivittäiseen tekemiseen. Asiakasrajapinnassa työskentelevää myyntijohtaja Ari Kytölää opit ovat myös auttaneet.

- Pystyn paremmin ymmärtämään asiakkaan tarpeita ja keskustelemaan syvällisemmin. Lisäksi pystyn tuomaan asiakkaiden toiveita vielä paremmin lähemmäksi tuotantoa, korostaa Ari Kytölä.

Talouspäällikkö Aimo Matintupa taas pystyy paremmin tukemaan tuotantoa tukilaskelmilla, kun ymmärtää miksi ja mihin tarkoitukseen erilaisia laskelmia tarvitaan.

- Nyt pystyn ennakoivastikin miettimään, mitä tuotanto tarvitsee ja tekemään raportteja jo ennen kuin niitä kysytäänkään, kertoo Matintupa.

Koulutuksen aikana tehdyt käytännön tehtävät ovat hyödyntäneet toiminnan kehittämisessä myös laatu- ja ympäristöpäällikkö Päivi Venesojaa. Kaikki yrityksen DOM-osallistujat pitävät tärkeinä myös keskustelua muiden kanssa sekä mielipiteiden ja fiilisten vaihtoa.

- Keskusteluissa huomasi, että joka talossa on samantyyppisiä ongelmia. Isot talot painivat samojen ongelmien kanssa kuin pienemmät. On myös mukavaa huomata, että joissain asioissa olemme edellä tosin joissain myös jäljessä, kertoo toimitusjohtaja Juhani Pohjus.

Teksti ja kuva: Kati Kiviniemi, Aalto PRO

Laitevalmistajalla parhaat lähtökohdat kehittää laitteensa ympärille palveluita

Kenelläpä olisi parempi asema olla rakentamassa palveluja laitteidensa ympärille kuin laitevalmistajalla itsellään. Perinteinen polku kohti sitoutumista on myydä ensin laite, sen jälkeen takuu ja lopuksi käynnissäpitopalvelu. Palveluliiketoiminnan potentiaali ei jää kuitenkaan tähän.

Tärkeämpään rooliin arvoketjussa

Palveluajattelun mukaan tuotteilla ja laitteilla ei itsessään ole arvoa. Arvo syntyy käytössä ja luodaan yhdessä.  Jos toimittaja kykenee ottamaan vastuulleen asiakkaansa arvonluontiprosessista jonkin osan, se ottaa kantaakseen myös jonkin osan liiketoimintariskistä. Tällaisessa yhteistyössä menestyvä toimittaja on suurempien tuottojen äärellä.

– Kun yhteistä arvonluontia harjoitetaan, oppimista tapahtuu yritysrajan molemmin puolin. Tajutaan, että asioita voi ehkä tehdä uudella tavalla. Toimittaja oppii asiakkaan prosessista ja ymmärtää, millaiset palvelut arjessa ovat arvokkaita, täydentää Paloheimo.

Palvelu vaatii koko organisaatiolta
uuden tavan katsoa maailmaa

Palveluliiketoiminta on erilainen harjoitus kuin valmistaminen tai tavarantoimittaminen. Sen ovat viidentoista viime vuoden aikana monet yritykset kokeneet. Moni yritys on yrittänyt ponnistaa yksin palvelujen tuotteistamisesta.  Kuitenkin jos isoa strategiamuutosta lähdetään tekemään, pitää ymmärtää, että muutos koskettaa koko organisaatiota. Palvelussa ei ole kyse pelkästään olemassa olevan uudelleenpaketoinnista, vaan useimmille vielä tuntemattomien toimintatapojen ja uuden kulttuurin luomisesta.

– Palveluliiketoiminnan iso ongelma monilla yrityksillä on, etteivät ne onnistu organisoimaan palvelutoimintaansa sellaiseen muotoon, että se olisi kannattavaa, Paloheimo sanoo tunnistaneensa.

Teollisuusyritysten haaste on, ettei niissä kunnolla ymmärretä omien toimien vaikutusta palvelun kannattavuuteen. Lisäksi johtamisessa ei riittävästi oteta huomioon työntekijöitä ja heidän valmiuksiaan toteuttaa muutos menestyksekkäästi. Esimerkiksi asiakasrajapinnassa olevilla työntekijöillä on valtavasti hiljaista tietoa yhteistyökumppaneista, mutta sen enempää johto kuin asianomaiset itse eivät tunnista tiedolla olevan organisaation laajuista tarkoitusta ja merkitystä.

Luo yhteinen visio, valjasta ja valtuuta ihmiset

Palveluajattelussa on eroja yritysten välillä, mutta myös yritysten sisällä eri ihmiset ovat eri taajuudella ja vaiheissa palveluajattelun suhteen. Johtamisen tehtävänä on saada henkilöt eri tehtävissä ja tasoilla tunnistamaan ja hyväksymään tarve uudelle ajattelulle.

– Liian usein isosta organisaatiosta lähtee yksi tuotepäällikkö opiskelemaan palveluliiketoimintaa, hankkii diplominsa ja palattuaan työpaikalle toteaa olevansa voimaton viemään asioita käytäntöön, Paloheimo sanoo kokemuksesta.

– Yritysten kannattaisi kouluttaa ihmisiä, joilla on vapaus ajatella asioita uudella tavalla, joilla on mahdollisuus hallita kokonaisuuksia ja joiden ääni kuuluu organisaatiossa. Kaikkien mielipidevaikuttajien ei tarvitse silti olla ylimmästä johdosta.

Yrityksissä pitää palvelulupausten kiteyttämisen ohella pohtia ja poistaa muutoksen esteitä. On selvitettävä, missä organisaatiossa on sellaisia avainhenkilöitä, joiden avulla muutosta voi nopeuttaa ja mahdollistaa. On myös hyväksyttävä, että muutos on hidas. Kuitenkin vain käynnistynyt muutos voi joskus realisoitua tuloksina.

Yrityksen strateginen asia, joka koskettaa asiakassuhdetta

On niinkin, että jotkut yritykset haluavat ostaa tuotteita ilman palveluelementtejä. Toimittajan täytyy tehdä strateginen valinta myös siitä, haluaako se olla mukana sellaisessa arvokonstellaatiossa. Kiusaus ottaa markkinoilta joka tilaus irti on suuri, ja jos yritys pystyy kannattavasti olemaan mukana myös bulkissa, niin mikäpä ettei. Palvelemisessa saa olla eri tasoja, niin kuin on erilaisia asiakkaitakin.

Vaikka liiketoimintasuhde nyt olisikin enemmän tuote- kuin palveluorientoitunut, tärkeää on, että suhde syvenee eikä kapene. Sillä luodaan parhaat edellytykset yhteistyön tulevaisuudelle.

– Jos asiakas sidotaan yritykseen pakolla – tavalla tai toisella – se on tuhon tie, painottaa Paloheimo.

Teksti:
Kaija-Stiina Paloheimon avustuksella
Jani Alanko, Aalto PRO.

Kaija-Stiina Paloheimolla on pitkä teollinen työtausta, jonka päälle hän rakentaa palvelututkimustaan Aalto-yliopistossa. Hän vastaa sisällöstä ja ohjaa oppimista Aalto PROn Diploma in Lean Industrial Services -täydennyskoulutusohjelmassa. Kaija-Stiina pitää ensiarvoisen tärkeänä, että koulutuksessa harjoitustehtävät ja projektityöt johtavat konkreettisiin ja toteutuskelpoisiin suunnitelmiin, joiden viemistä käytäntöön osallistuja jatkaa yrityksessä koulutuksen päätyttyä.

Suomalaisilta päättäjiltä puuttuu ymmärrystä ja perusedellytyksiä tietojärjestelmähankkeiden ostamiseen ja rakentamiseen, kuten julkiset tietojärjestelmähankinnat ja esimerkiksi Fruugon kaatuminen ovat osoittaneet. Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö BISE Pro -koulutusohjelman (Business and Information Systems Engineering) johtaja Mika Helenius on huolissaan kansallisesta tietojärjestelmäosaamisesta ja kilpailukyvystä.

– Viimeisten tutkimusten mukaan IT-johtamisen taso on alimmillaan koskaan. Suomessa on valtava digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen johtamisvaje. Pelkällä kaupallisella tai hallinnollisella osaamisella ei pärjätä, pitää ymmärtää myös uutta teknistä aikakautta, sen mahdollisuuksia ja riskejä, Helenius toteaa vakavana.

BISE Pro -koulutusohjelma yhdistää IT-teknologiaa, liiketoimintastrategiaa ja organisaatioiden muutosjohtajuutta. Se on suunnattu tietohallinnolle sekä niille henkilöille jotka vastaavat yrityksen strategisesta suunnittelusta. Koulutuksessa korostetaan tietojärjestelmien strategista merkitystä yrityksille.
Keväällä starttaavassa seuraavassa toteutuksessa pureudutaan myös kyber-hyökkäysten torjuntaan, terveyden- ja hyvinvointisektorin haasteisiin esimerkiksi hankintojen kilpailuttamisessa, sekä tietojärjestelmien keskinäisen kommunikaation problematiikkoihin.

– Tietojärjestelmiä ei voi ulkoistaa, sillä ne toimivat yritysten liiketoiminnan ytimenä. Järjestelmien avulla rakennetaan uutta kilpailukykyä, uusia jakelukanavia ja uusia liiketoimintamalleja. Laitteet eivät tuo lisäarvoa tai kilpailuetua kun muillakin on samat laitteet. Siksi pitäisi rakentaa liiketoimintamalleja, skaalautuvia palveluja joilla on pitkä elinkaari, Helenius linjaa.

BISE Pro -koulutusohjelmaan osallistuvat ihmiset toimivat muutoksen vetäjinä omissa organisaatioissaan. Koulutusohjelma muodostaa tiiviin yhteisön jossa osallistujat kehittävät oman organisaationsa toimintaa, vaihtavat kokemuksiaan ja kuulevat huippuasiantuntijoiden ja tutkijoiden viimeisistä tuloksista.

– Tämä ainutlaatuinen, vaativa ja laadukas sisältökokonaisuus on saanut positiivista palautetta sekä osallistujilta, arvioitsijoilta että teollisuudelta. Bise Pro -ohjelmaa todella tarvitaan. Sillä on kansallinen merkitys sekä välitön ja tulevaisuuden menestyksen vaikuttavuus, Helenius sanoo.

Teksti: Toni Suuronen, Ricondia

Julkaistu Taloussanomien Menestyvä yritys 2013 -osiossa 1.11.2013

Paljon puhutaan ennakkoluuloista ja siitä, kuinka huonot kokemukset jarruttavat, ja valitettavasti puukerrostalojen osalta näitä on nähty valitettavankin paljon. On yritetty liian vaikeita ratkaisuja, hintakilpailukykyä ei ole saatu riittäväksi, minkä lisäksi alaa on vaivannut niin osaamis- kuin uudenlaisten tuotteiden ja rakentamisjärjestelmien vajekin. Suunnitelmia puun varalle kuitenkin riittää. Suomeen on arvioitu valmistuvan lähivuosina jopa 7 000 puukerrostaloasuntoa. Eikä mitä tahansa puutaloja, vaan suuria hankkeita, kuten esimerkiksi Stora Enson ja rakennusliike SRV:n Helsingin Jätkäsaareen suunnittelema noin 30 000. neliön puukortteli, Wood City, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2016.

Kun metsää ei näe puilta

Tahtotila on siis kova, ja puun käyttöä ja puurakentamista edistetään aina valtiovaltaa myöten. Toimenpiteitä on tehty muun muassa määräyksiä uudistamalla sekä luomalla alalle yhteinen puuelementtistandardi (RunkoPES). Parhaimmatkaan standardit eivät kuitenkaan toimi, mikäli kaikki puuhaavat omiaan. Ja mikäli standardit eivät toimi, on menestyksestä turha haaveilla. Puurakentamisen läpilyönti edellyttää koko rakentamisen ketjun kattavaa yhteistyötä ja avointa tiedon siirtoa. Tietoa ja osaamista nimittäin löytyy, ratkaisujakin. Ongelma vain on se, että niitä ei jaeta.

Toisaalta yhteistyön esteenä voi osin myös olla yhteisen kielen puuttuminen. Ei ymmärretä tai haluta ymmärtää, mitä toinen osapuoli haluaa sanoa tai omaa asiaa ei osata esittää siten, että toinen osapuoli sen ymmärtää.
Sen lisäksi, että eri osapuolet on saatava jakamaan tietoa keskenään, tulee näiden myös ymmärtää toistensa tarpeet. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. 

Jotta puun läpimurto saadaan aikaiseksi, tulee asioita tehdä alkuun yhdessä, kuten betonirakentamisessa aikoinaan. Kun hommat on saatu toimimaan, voi kukin taas keskittyä omaansa.

Teksti: Ulla Rintala, Aalto PRO

”YTK:n Pitkä kurssi – yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijaohjelma” -koulutukselle on yhdyskuntasuunnittelun laaja-alaisuudesta, monitieteisyydestä ja meneillään olevista yhteiskunnallisista murroksista johtuen jatkuvaa tarvetta.

- Olemme ylpeitä saadessamme jatkaa YTK:n loistavasti aloittamaa yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutusta Suomessa, korostaa Aalto PROn johtaja Kirsti Miettinen.

- YTK:n Pitkän koulutuksen lisäksi tarjoamme yhdyskuntasuunnittelun alalla toimiville koulutusta mm. erilaisten yliopistotasoisten oppisopimuskoulutusten muodossa; Kaavoituksen energiatehokkuusasiantuntijan,  Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan ja Rakennusvalvonnan kehittämisohjelmat, mainitsee Aalto PROn liiketoimintajohtaja Petri Lyytikäinen.

Yhdyskuntasuunnittelun seura ry. jakaa vuosittain Ruusut -tunnustuksen esimerkillisestä työstä suomalaisen yhdyskuntasuunnittelun hyväksi. Tänä vuonna Ruusut jaettiin YTK:n Pitkän kurssin kouluttajien lisäksi myös Jyväskylän kaupungille.

Teksti: Kati Kiviniemi

Uuden yrityskokonaisuuden virallinen nimi on jatkossakin Aalto University Executive Education Oy, ja sen vuotuinen liikevaihto on yhteensä noin 21 miljoonaa euroa. Se työllistää yhteensä noin 130 valmennuksen ja kehittämisen ammattilaista, ja sen toimitusjohtajana toimii Aalto EE:tä vuodesta 2011 johtanut Pekka Mattila.

‒ Tämä on hieno mahdollisuus sekä meille että asiakkaillemme. Yhdistymisen myötä syntyy pohjoismaalaisittainkin tarkastellen vahva toimija. Pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin aina asiantuntijoista ylimpään johtoon niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä sekä julkishallinnossa, sanoo Pekka Mattila.

Asiakkaille yhdistyminen ei aiheuta muutoksia tai toimenpiteitä: sovitut hankkeet ja koulutukset jatkuvat normaalisti. Kattavammat palvelut avaavat kuitenkin uusia mahdollisuuksia yhteistyölle.

‒ Jatkossa voimme esimerkiksi tuottaa asiakkaillemme useaan organisaatiotasoon ja ammattiryhmään vaikuttavia ratkaisuja ja olla siten entistäkin vahvempi kumppani asiakasorganisaatioidemme strategisessa kehittämisessä, Mattila toteaa.

Liiketoiminnan siirtäminen ei aiheuta henkilöstövähennyksiä. Yhdistyminen koskee vain maksullista täydennyskoulutusta, eikä se aiheuta muutoksia Pienyrityskeskuksen muuhun toimintaan. Osa Aalto PROn ja pääosa PYKin nykyisistä työntekijöistä jatkaa Aalto-yliopiston palveluksessa.

Yhtiöittämisen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus, jonka mukaan täydennyskoulutus on liiketoimintaa eikä yliopiston perustehtävä. Yhdistyminen selkeyttää Aalto-yliopiston asemaa: yleishyödyllinen toiminta säilyy säätiömuotoisena ja liiketoiminta on jatkossa yhtiömuotoista.

Lisätietoja

Marianna Bom, talousjohtaja, Aalto-yliopisto, puh. 050 575 3762
Pekka Mattila, toimitusjohtaja, Aalto University Executive Education Oy
puh. 040 738 7221

Aalto EE

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Osana Aalto-yliopistoa Aalto EE:llä on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS, ja se edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.

Aalto PRO

Aalto University Professional Development tarjoaa osaamisen kehittämispalveluita mm. tuotekehityksen ja kaupallistamisen, toimitusketjujen ja laadun, projektien johtamisen sekä rakennetun ympäristön alueilla. Erityisesti asiantuntijoille ja keskijohdolle suunnattu koulutustarjonta muodostuu ainutlaatuisista yhdistelmistä käytännön osaamista ja Aalto-yliopiston uusinta tutkimustietoa.

Aalto PYK

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus (Aalto PYK) on yrittäjyyden edistämiseen ja pk-yritysten kehityspalveluihin keskittynyt yksikkö, joka tarjoaa koko yritystoiminnan elinkaaren kattavasti ratkaisuja yrittäjyyden edistämiseen, pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja uuden yritystoiminnan luomiseen. Keskeisiä toimintamuotoja ovat liiketoimintamuotoinen täydennyskoulutus, erillisrahoitteiset kehitysohjelmat, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä yrityshautomo esihautomotoimintoineen. Liiketoimintana toteutettavan täydennyskoulutuksen asiakkaita ovat erityisesti pk-yritysten johto, omistajayrittäjät ja henkilöstö.

Oppimistulokset ovat huikeita jo nyt ohjelman ensimmäisen pilottivaiheen päättyessä. Olemme saaneet alkuun nopean rakentamisen ajattelun mukaisen (Lean Construction) muutosprosessin maamme rakennesuunnittelijoiden kärjessä. Nyt haastamme TEM:n keskeiset ministerit Jan Vapaavuoren ja Lauri Ihalaisen sekä teollisuuden keskeiset vaikuttajat EK:n Jyri Häkämiehen johdolla lisäämään kipeästi kaivattua suomalaisen vientituoteteollisuuden tarjoomaa mekaanisen puu-, rakennus- ja talotekniikka-alojen yhteenliittymänä. Uskallammeko synnyttää Suomeen rakennusviennin kärjeksi ekologisen asuinkerrostalonvientiklusterin? Osaamista Suomesta löytyy. Esivalmistusastetta nostamalla esimerkiksi integroimalla talotekniikkakomponentit jo tehtailla kerrostalojärjestelmiin saisimme keskieurooppalaisiin ja ruotsalaisiin toimittajiin nähden etulyöntiaseman mm. Kiinaan myytävissä projekteissa. Eilen julkistetun tiedon (YLE 1) mukaan 30 miljoonaa kiinalaista tarvitsee isomman asunnon jo noin yhdeksän kuukauden kuluttua eilisestä. Kasvu jatkuu.

Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö, Aalto PRO, aloitti yliopistollisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisen rivakassa hengessä tietäen, että pilotin onnistuminen loisi uuden osaamisen ja oppimisen mallin suomalaiseen puukerrostalorakentamiseen. Kurssi rakennettiin Rapid Prototyping -tyyppisesti ideasta tuotteeksi lyhyessä ajassa. Kehittämisen aikajänne lyhennettiin tietoisesti kahdesta vuodesta kolmeen kuukauteen. Suunnitellun nopea simulointi, koulutustuotannon jatkuvasti tarkentuva toteutussuunnittelu ja asiakaspalautteen ohjaama, korjaavin toimenpitein korkeaan laatuun tähtäävä koulutusohjelma alkoi Aalto PROssa 14.5.2013.

Miten hyödynnämme oppimaamme? Puurakentamisen kehittämisen tavoitteet korkealla

PRA Pro on 26 rakennusalan huippuosaajan, kolmen Aalto-yliopiston professorin ja 51 asiantuntijaluennoitsijan voimin toteutettu pitkä täydennyskoulutusohjelma (12 lähipäivää, 26 op). Tavoitteena on varmistaa rakennesuunnittelijoiden osaamistason nosto vastaamaan investorien suunnitelmissa olevien puukerrostalorakennuskannan toteuttamiseen.
Rakennesuunnittelijakunnan pätevöittäminen vastaamaan puurakentamisen rakennesuunnittelijan FISE AA -lk -pätevyyttä on yksi koulutuksen tavoitteista. Samalla pyrimme tuoreuttamamaan yhdessä RIL:n ja FISE:n kanssa puurakennesuunnittelijan pätevyysvaatimuksia AA-luokassa, johon jatkossa tarvitaan ylempi korkeakoulututkinto. Koulutusohjelma luo pohjaa Aalto-yliopiston tulevan puuprofessuurin tutkimustavoitteille.

Varmistaaksemme uusimman tiedon mahdollisimman laajan ja nopean levittämisen Suomeen valitsimme ensimmäisen koulutuksen osallistujiin maamme kärkirakennesuunnittelukonsulteista, kuntien rakennusvalvojista, arkkitehdeista, rakennuttajista, paloasiantuntijoista, AMK-opettajista ja rakennusjärjestelmätoimittajista koostuvan ryhmän.

Ohjelman toteuttaminen, koulutuskonseptin kehittäminen ja pilotointi ovat täydessä vauhdissa. Vaiheeseen kaksi – suuret insinöörirakenteet – pääsemme kolmannen koulutuksen aikana, sillä seuraava koulutus keskittyy edelleen puukerrostalon problematiikan ratkaisemiseen moniammatillisin ryhmin. Etenkin talotekniikan integroiminen valmisosateknologiaan tulee olemaan painopistealueena, kuten puukerrostalon rakennuttaminen ja uudet mahdollisuudet urakointimalleissa.

Koulutusohjelman mahdollistaa TEM:n valtakunnallisen puurakentamisohjelman tuki, teollisuuden vahva panostus ja osallistujien oma työpanos. Uuteen ajatteluun, innovaatioihin ja muutokseen ajava voima kotimaisessa kerrostalorakentamisessa on Suomen huutava pula vientiteollisuuden työpaikoista, vaihtotaseen vaje sekä ikuinen halu parantaa ammatillista osaamistamme.

Teksti: Petri Lyytikäinen, Aalto PRO

Kirjoittaja on Aalto PROn rakennusalan täydennyskoulutuksesta vastaava liiketoimintajohtaja ja arkkitehti.

Lisätiedot:
Petri Lyytikäinen, petri.lyytikainen [a] aalto.fi
p. 050 550 4072

- Ei ole helppo olla kahden position, CEO:n ja CMO:n välissä. Kyse on isoista hankekokonaisuuksista, muutosjohtamisesta ja työskentelystä monien ihmisten kanssa. Näkökulmat ovat erilaisia ja tuovat omat haasteensa, on sitten kyse organisaatiosta tai yrityksistä. Oman kokemukseni mukaan laaja viitekehys on molemmissa sama, pohti Markku Raitio Aalto PROn aamupalatilaisuudessa.

Helsinki yhdisti jokin aika sitten terveys- ja sosiaalipuolen virastot. Silti kaupungilla on yhä 35 virastoa, jotka eittämättä toimivat tärkeissä tehtävissä, poliittisen johdon ja median tarkkaavaisen silmän alla. Isot rakenteelliset, strategiset ja operatiiviset muutoshankkeet ovat kaupunkien, kuntien sekä organisaatioiden sisällä pitkälle vietyjä, formaaleja kokonaisuuksia, joista yrityksetkin voivat ottaa omassa toiminnassaan oppia. Ja sama toisinpäin, yritysmaailman ketteryydessä voi voittaa, kunhan pitkän tähtäimen kuva siintää aina kristallinkirkkaana horisontissa.

Muutoksen tulee lähteä toiminnasta

Raitio toteaa, että julkishallinnon uudistus on iso kansallinen asia.

- Ansaintamalli tulee olla kuluttajalähtöinen; jos ei jo nyt, niin aivan lähitulevaisuudessa jokainen meistä on oman käyttöliittymänsä designer.
Profilointi on CIO:n yksi suurista haasteista; ICT-strategia on eri asia kuin digitaalinen kehitys. Kyse on myös tiedon saatavuudesta. Kun tieto on kaikilla samaan aikaan mm. sosiaalisen median myötä, myös muutosvalmiuden tulee lisääntyä – nyt. Tarvitaan siis osaamista, palvelujen kehittämistä sekä avointa hallintoa, kun kyseessä on kansalaiset. CIO on muutoksen ajuri, joka myös jakaa osaamista eri toimijoiden kanssa. Viestintä on siten erityisen tärkeä kumppani.

Uudenlaisia verkostoja, kompetensseja ja parhaita käytäntöjä

BISE Pro - Professional Diploma in Business and Information Systems Engineering –koulutusohjelman johtaja Mika Helenius Aalto-yliopistosta peräänkuuluttaa kokonaan uutta näkökulmaa ja ajattelutapaa. Ohjelmistojen hankinta voi olla kustannustehokasta vain silloin, kun osataan oikeasti valita. Tietojärjestelmät ovat pääomainvestointeja. Toimialalogiikan uudistamisen ymmärrys ja tarve on todella suuri. Terveydenhoitoalan potilastietojärjestelmät, jotka eivät keskustele keskenään, on todellinen uhka, ei vain riski.

- Kyse on kansallisesta kriisistä, toteaa Helenius. Kyber ei ole vain tietoturvaa, vaan laaja tietojärjestelmäkokonaisuus. Nyt pitää johtaa isoa kuvaa modernisti, ei tuotekeskeisesti. Tarvitaan toiminnan ja tuottavuuden kehittämistä, kokonaisarkkitehtuurin jalkauttamista.

Aalto PROn liiketoimintajohtaja Petri Lyytikäinen kiteyttää tarpeen ja ratkaisun.

- Haluamme olla tietointensiivisesti toimivien yritysten lisäksi luomassa ja jalkauttamassa uudenlaista tietohallinnon osaamista osana tulevaisuuden CIO-johtamista ja eteenpäin suuntautuvaa organisaatioiden ja Suomen menestystä.

Teksti: Erja Laurila
Kuva: Kati Kiviniemi

Lisätiedot:
aaltopro.fi/bise
Petri Lyytikäinen, petri.lyytikainen [a] aalto.fi
p. 050 550 4072

Perinteisen vesiputousmallin jälkeisessä maailmassa tietojärjestelmien tuotantoprosessi on iteratiivinen, eli suunnittelua ja toteutusta tehdään pienemmissä osissa ja prosessia toistetaan ketterän kehityksen periaattein. Agile-menetelmien haasteena on kuitenkin syöttää käyttäjäpalaute iteratiiviseen kehitysprosessiin. Tässä kohtaa mukaan tulevat prototyypit. Niiden avulla kehittäminen etenee käyttäjäkokemus edellä ja järjestelmän kehitykseen panostetaan vasta, kun kokemus koukuttaa ja palvelu on todettu toimivaksi. Menetelmän etuna on myös, että palvelua voidaan myös muuttaa helposti toteutusvaiheessa.

Myös sähköisiä palveluita voidaan tehdä kokeilutalouden näkökulmasta kokeilemalla eikä perinteisesti it-lähtöisesti. Kokeilutalouteen liittyy esimerkiksi nopeat protoilut ja kokeilut, tarpeiden ymmärtäminen ja ketterä organisaation johtaminen.

- Kokeillaan aidoilla caseilla käytännönläheisesti eikä jäädä tekemään liian täydellistä versiota. Mikäli sinua ei yhtään nolota kun palvelusi lanseerataan, olet nysvännyt sitä liian kauan, eikä budjettisi riitä jatkokehitykseen. Jatkuva kehitys on tullut jäädäkseen ja asiakkaat on otettava siihen mukaan, painottaa Janne Lohvansuu, User Intelligencen partneri.

Käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut ovat tulevaisuuden menestystekijä

Pitkään käyttäjälähtöisiä palveluita kehittänyt ja suunnitellut Janne Lohvansuu toimii koulutuksen johtajana Aalto PROn ” Palvelut verkkoon- paranna asiakaspalvelua käyttäjälähtöisesti” –koulutuksessa.

- Koulutuksen tavoitteena on lisätä kokonaisnäkemystä verkkopalvelujen käyttäjälähtöisyydestä osana yritysten ja organisaatioiden palvelustrategiaa ja liiketoimintaa. Mobiili- tai verkkopalvelu tulee nähdä osana liiketoiminnan ydintä ja nykyaikaista palvelustrategiaa yhtä lailla julkisella sektorilla kuin yrityksissäkin, Lohvansuu kertoo.

Palvelun kehityksessä on tärkeää osata itse verkkopalvelun hankinta ja toimittajayhteistyö.

- Tavoitteena on tuoda kokonaisnäkemystä hankintaprosessin olennaisista sisällöistä ja tavoitteista. Etenkin julkisella puolella on haasteita onnistuneen, kustannustehokkaan ja joustavan palvelun hankinnasta. Lisäksi käytettävyysnäkökulma otettiin mukaan hankintaprosessin eri vaiheisiin, valottaa Lohvansuu.

Kehittämispäälliköillä näköalapaikka palvelujen kehittämiseen

- Hanke- ja kehittämispäälliköt eivät aina itse arvaakaan, kuinka erinomaisilla näköalapaikoilla he ovat ja millaisia mahdollisuuksia heillä on vaikuttaa kuluttajiin palveluiden kehityksessä. Palvelut voivat koskettaa suuria määriä ihmisiä, jolloin niiden kehittämisessä tarvitaan laajaa näkökulma, Lohvansuu korostaa.

Osallistujilla on yleensä omaan työhön liittyvä iso kehityshanke meneillään. He ovat motivoituneita ja huomaavat pian kuinka työllä on merkitystä. He pääsevät verkostoitumaan samantyyppisten haasteiden kanssa toimivien ihmisten kesken. Palvelutuotteista tulee myös pitkällä tähtäimellä parempia. Henkilökohtaisen oppimisen lisäksi myös yritykset hyötyvät käytännönläheisistä kehittämistehtävistä ja konkreettisista työkaluista oman organisaationsa kehitystyössä.

Käytännönläheisessä koulutuksessa osallistujat pääsivät yllättäen myös kokeilemaan protoilua, kun heille annettiin 7 minuuttia aikaa suunnitella oman verkkopalvelunsa uusiksi. Vauhtiin päästiin nopeasti ja tuloksia syntyi - paperilla ja kynällä. Lopputulokset yllättivät sekä osallistujat että koulutuksen vetäjän Janne Lohvansuun.

- Paperiprotoilu ei ole kallista eikä hidasta. Näinkin lyhyessä ajassa ja helposti pystyttiin tuottamaan luovia ja konkreettisia ideoita joiden päätarkoitus on synnyttää keskustelua osapuolten välillä, avata tarpeita ja kasvattaa yhteisymmärrystä tavoitteista, Lohvansuu sanoo.

Janne Lohvansuu lyhyesti
Janne Lohvansuulla on User Intelligencen partnerina ja Suomen yksikön vetäjänä yli kymmenen vuoden kokemus helppokäyttöisten ja asiakastyytyväisyyttä lisäävien palveluiden käyttäjälähtöisestä määrittelystä, suunnittelusta ja testauksesta useille eri toimialoille. Hän on toiminut Aalto PRO:ssa kurssinjohtajana useana vuonna.

Teksti: Outi Liedes ja Minna Tikkanen
Kuva: Outi Liedes

- Se tarkoittaa tuottavuutta, palvelukokemusta, innovointia ja johtamisosaamista. Kasvutrendien ykkösenä kokonaisarkkitehtuurin lisäksi komeilee kyber-turvallisuus. Kuilu todellisuuden ja visioiden välillä on kuitenkin hälyttävä, Robert Serén painottaa.

Erikoistutkija Tomi Dahlberg Turun yliopistosta kertoi, että ICT-barometrin mukaan IT:n rooli on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi; myönteiset vaikutukset nähdään laaja-alaisina. Johtamisosaamisen lisäksi tarvitaan kehittämistä strategisena voimavarana.

- Koulutuksen ja peliyritysten kokemusten hyödyntämisen avulla voidaan IT valjastaa kestävän talouskasvun toteuttamiseen. IT-intensiivisten yritysten lisäksi oppimiskokemuksia tarvitaan myös perinteisiin organisaatioihin. Mahdollisuuksien hyödyntäminen on johtamiskysymys, totesi Dahlberg.

Mika Heleniuksen mukaan pitäisi puhua ”rakentamisesta” enemmän kuin hyödyntämisestä. Hän toimii koulutusjohtajana  aiheeseen pureutuvassa BISE Pro -koulutusohjelmassa Aalto-yliopistossa.

- Tarvitsemme pääsuunnittelijaa, joka osaa toteuttaa digitaalisen rakentamisen. Tämä taito korostuu globaalissa kilpailussa. Analyyttinen johtaminen riitä, tarvitaan konstruktiivista ja integroitua otetta, aivan uutta ajattelumallia infran pyörittämisestä strategiseen johtamiseen. Suomessa on tietovaje kokonaisessa sukupolvessa IT:n hyödyntämisessä, Helenius korostaa.

Kuten musiikissa, IT:n koulutus pitää lähteä jo lapsista.  Kuusivuotiaat oppivat nykyisin tekemään itse ohjelmia, kun me aikuiset vasta opettelemme käyttämään pelejä. Maailmalle ei päästä enää harrastelijapohjalta, kovaan oppimiseen tuhrautuu kymmenen vuotta. Sitä meillä ei ole. Tarvitsemme osaamisen nyt.

Toimitusjohtaja Esa Korvenmaa CISCO:sta toimii TTL:n hallituksen puheenjohtajana. Hän haastoi johtajia ja vaikuttajia ottamaan riskejä. Riskinotto edellyttää ymmärrystä. Se on ainoa tie erottautumiseen bisneksessä. IT:n tulevaisuus ja sen johtaminen ei ole vain mahdollisuus, korosti Korvenmaa. Se on välttämättömyys.

Teksti: Erja Laurila, Aalto PRO

Katso myös

• TTL:n tiedote ICT-barometristä: Ulos taantumasta IT:tä hyödyntämällä
• Lisätietoa BISE Pro -koulutuksesta: www.aaltopro.fi/bise

Yleisesti ajatukselle raikkaista ja uudenlaisista tavoista toimia nyökytellään innokkaasti. Ei ole vaikeaa olla samaa mieltä Anssi Tuulenmäen kanssa. Miten toteutus on niin hankalaa, jos ajatus on jo kerran ostettu?

- Joka päivä kohtaamme valtavia voimia, jotka ajavat meitä samankaltaisiksi. Niitä voimia vastaan on taisteltava. Motivaatio tähän taistoon tulee helpoiten, kun on muodostanut henkilökohtaisen suhteen jokapäiväisiin ja usein tapahtuviin asioihin, valottaa Tuulenmäki.

Henkilökohtaisen suhteen avulla pystyy innostumaan ja näin ajattelemaan uudella tavalla. Se on edellytys, jotta voidaan myös alkaa toimimaan eri tavalla. Innostus myös tarttuu ja näin uusi tapa tehdä saa kaipaamaansa painoarvoa samankaltaistamisen voimia vastaan.

Kilpailuedusta ei ole mitään hyötyä, jos tekee väärää asiaa

Innostus henkilökohtaisen suhteen kautta on olennaisen tärkeää myös strategian toteutumiselle, sillä organisaatiotkin taistelevat samankaltaistavia voimia vastaan joka päivä.

Lähes joka organisaatioissa mietitään miten voisimme erottua paremmin muista. Siinä piilee kuitenkin vaara.

- Ennen kilpailuedun miettimistä pitää miettiä tehdäänkö oikeita asioita ja tehdäänkö niitä oikein. Kilpailuedusta ei ole mitään hyötyä, jos lähtökohtaisesti teet jo väärää asiaa. Tekemisesi tulee tuottaa asiakkaillesi arvoa, Tuulenmäki painottaa.

- Kaikessa ei voi olla parempi ja kilpailukykyisin. Ensin pitää vähentää, jotta voi lisätä. Tästä hyvä esimerkki on Omenahotelli, joka on onnistunut tässä.
Strategian tulee myös mennä kalenteritasolle eli itse tekemiseen – heti.

- Strategia on se, mitä joka päivä tapahtuu. Sitä ei voi toteuttaa muulla tavalla, tiivistää Tuulenmäki.

Teksti: Kati Kiviniemi

Anssi Tuulenmäki Aalto-yliopiston yli-innovaatioaktivistiksi itsensä tittelöinyt innostaja. Hän on mukana monitieteisessä MIND Innovaatioiden herätysliikkeessä» 

Hän houkuttelee tekemään eri tavalla eri koulutuksissa joista yhtenä on Aalto PROn Diploma in Product Development –koulutusohjelmassa»

Kirsti Miettinen iloitsee hyvästä tutkimustuloksesta.

Tutkimuksen mukaan Aalto PROn vahvuuksina nähdään palvelun laatu, uusiutumiskyky ja palveluiden kehittäminen sekä tulevaisuuden näkymät.

– Yleisarvosana 8,06 yhdeksän eri yrityskuvatekijän summana on hyvä tulos. Oli ilahduttavaa huomata, menestyimme myös palvelun laadussa, jonka vastaajat määrittelivät tärkeimmäksi yrityskuvatekijäksi koulutustoimialalla. Kehitämme palvelujamme koko ajan ja kuuntelemme asiakkaitamme herkällä korvalla, tiivistää Aalto PROn johtaja Kirsti Miettinen.

Uutena tutkimuksessa määriteltiin nettosuositteluindeksi (NSI). Aalto PRO ylsi tuloksellaan 42 erinomaiselle tasolle.

– Tulosta tukee myös oma vaikuttavuuskyselymme kesäkuulta 2013. Sen mukaan koulutuksemme käyneistä 91 % suosittelee koulutustamme, valottaa Miettinen.

Uusiutumiskykyiset Aalto EE ja Aalto PRO yhdistyvät

Uusiutumiskyvyssä ja palveluiden kehittämisessä Aalto-yliopisto vei kaksoisvoiton. Paras oli Aalto University Executive Education (Aalto EE) ja toiseksi tuli Aalto PRO.  Kokonaisuudessaan Aalto EE menestyi tutkimuksessa hyvin yltäen yleisarvosanoissa toiseksi vain 0,02 pisteen erolla voittajaan.  Aalto EE oli paras kolmessa yrityskuvatekijässä ja myös  nettosuositteluindeksi NSI 55 oli tutkimusryhmän paras.

Aalto-yliopisto yhtiöittää koko liiketoimintamuotoisen täydennyskoulutuksensa 1.3.2014 alkaen. Yhtiöittäminen toteutetaan siten, että olemassa olevan osakeyhtiömuotoisen Aalto University Executive Education Oy:n toiminta laajenee kattamaan myös Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen (PYK) liiketoimintana toteutettavat täydennyskoulutuspalvelut.

– Taloustutkimuksen yrityskuvatutkimuksen tuloksetkin tukevat ajatusta, että yhdistämällä osaamisemme voimme palvella asiakasorganisaatioitamme entistä monipuolisemmin ja vahvemmin, Aalto EE:n toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila toteaa.

Taloustutkimus Oy tekee vuosittain Yrityskuvat-tutkimuksen Suur-Helsingin vaikutusalueella. Yrityskuvat 2013 tutkimus toteutettiin elo–lokakuussa, ja siihen vastasi 739 eri toimialoilla työskentelevää, päättävässä asemassa olevaa henkilöä. Vastaajista 472 arvioi koulutusalaa. Kysely toteutettiin puhelininformoituna kirje- ja internetkyselynä.

Lisätietoja

Kirsti Miettinen, johtaja
Aalto PRO
puh +358 50 384 1762
kirsti.miettinen [a] aalto.fi

Aalto University Professional Development – Aalto PRO on Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö, joka auttaa asiakkaitaan tulemaan edelläkävijöiksi omalla alallaan. Erityisesti asiantuntijoille ja keskijohdolle suunnattuihin koulutuksiin voi osallistua kaikille avoimina tai räätälöidä omalle organisaatiolleen sopivan ratkaisun.

Globaalien arvoketjujen ”isojaossa” suuryrityksistä vapautuu hyvää osaamista ja  kansainväliseen työhön tottunutta työvoimaa, jota kasvava pienten ja keskisuurten yritysten joukko tarvitsee. Näillä osaajilla on arvokasta tietoa ja valmiita verkostoja, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Osa heistä perustaa oman yrityksen, osalle luonnollisempi vaihtoehto on siirtyä toisen työnantajan palvelukseen.  Siirtyminen ei ole aina yksinkertaista, sillä pieni yritys ei ole kutistettu suuri yritys. Yrittäjähenkisyys, omatoimisuus ja laaja-alaisuus korostuvat. Asenne ratkaisee aina, mutta lisäoppia on hyvä hakea jo uuden uran alkuvaiheessa.

Oman haasteensa kasvulle luo PK-yritysten rekrytointien osuvuus. Pienellä yrityksellä ei aina ole mahdollisuutta käyttää runsaasti aikaa ja resursseja suorahakuun. Asiaa on lähestyttävä eri suunnalta. Ensin on mietittävä yrityksen nykyiset ja varsinkin tulevaisuuden menestystekijät.  Lisäksi on arvioitava kriittisesti henkilöstön osaaminen ja kyvykkyys vastata esimerkiksi uusien tuotteiden kehityksen tai markkinoiden avauksen suhteen. 

Mahdollisen kyvykkyysvajeen täyttämiseen voidaan käyttää koulutusta, mutta usein päädytään vahvistamaan organisaatiota rekrytoimalla erikoisosaamista, jota ei ole helposti kouluttamalla hankittavissa. Yrityksen ulkopuolelta rekrytoitu ammattilainen pystyy usein tuomaan ratkaisevan sysäyksen yrityksen uuteen menestykseen ja liiketoiminnan kasvun tavoittelemiseen sekä kehittää ja luoda kasvua liiketoiminnassa, johon operatiiviseen toimintaan keskittyneen yrittäjän ei ole ollut mahdollista panostaa.

Toimintojen ulkoistamisen yksi perussääntö on, että bisneskriittistä osaamista ei pidä antaa ulos. Ei myöskään avainhenkilöiden valintaprosessia. Pienessä yrityksessä rekrytoinnin taloudelliset ja liiketoiminnalliset riskit ovat suuret. Rekrytoinnin suunnitteluun kannattaa käyttää kunnolla aikaa. Uusi tehtäväkenttä, tavoitteet, toimenkuva, sidosryhmät, henkilökohtainen osaaminen sekä toimintaprofiili pitää miettiä johtoryhmätasolla yhdessä. Prosessin osia, kuten markkinointia ja soveltuvuustestejä voi hankkia ulkoa, mutta kokonaisuus ja vastuu kannattaa pitää tiukasti omissa käsissä.

Nykyhetki kannattaa hyödyntää

Juuri nyt on PK-yrityksen johdolle oikea hetki löytää parhaat osaajat vapautuvan työvoiman joukosta. Tämä on todettu Top Leader -projektin järjestämissä Round table -tilaisuuksissa. Valikoitu joukko alan asiantuntijoita ja yrittäjiä on pohtinut PK-yrityksen rekrytointia eri suunnilta. Laineen mukaan PK-sektorilla rekrytoinnin onnistumisen kannalta kriittiseksi on noussut ”parhaiten sopivan” löytäminen parhaan CV:n asemasta. Yrityskulttuuriin soveltuvuus ja yrittäjähenkisyys merkitsevät paljon onnistumisessa. Soveltuvan henkilön pitää olla tyypillisesti enemmän moniottelija kuin tarkka erikoistuja, oma-aloitteinen ja hyvä luomaan verkostoja.  Onnistuneen valinnan täydentää hyvin valmisteltu perehdytys ja suorituksen johtaminen sekä oppimisajalla säännöllinen vuoropuhelu.

Tutkimuksessa on noussut esille PK-teollisuuden tunnettuus- ja imagovaje potentiaalisena työnantajana.  Tämä voi tarkoittaa, että parhaat työtekijät eivät automaattisesti hae PK-yrityksiin. Palkkatasolla kaikki eivät voi kilpailla suuryritysten kanssa. Useat PK-yritykset voivat tarjota sellaista, mikä sitouttaa työntekijän jopa  rahaa paremmin: Työn monipuolisuus, sääntöjen joustavuus, omistajuusmahdollisuus, laajempi työnkuva ja suorempi vaikuttavuus yrityksen toimintaan. Tämä kannattaa tuoda imago- ja  rekrytointiviestinnässä  selvästi esille.

On aina tärkeää pohjustaa tulevaisuutta tekemällä yrityksen ja PK-sektorin imagomarkkinointia mm. oppilaitoksissa. Korkeakoulujen harjoittelu- ja lopputyön tekijöiden osaamista kannattaa hyödyntää kehitysprojektien osana sekä rekrytointikanavana. Toisen ja ylemmän asteen ulkomaisia vaihto-opiskelijoita kannattaa hyödyntää mm. pidemmällä tähtäyksellä PK-yritysten kansainvälistymisen ja viennin tukemiseen.

Teksti: Anne Kallio ja Jari A.T. Laine

Kirjoittajat ovat Aalto-yliopiston Aalto PROn Top Leader – Kyvykkyyksiä etsimässä -hankkeen projektipäällikkö Anne Kallio ja tutkija Jari Laine. Top Leader -hanke kehittää johtamisen ja rekrytoinnin käytäntöjä PK-yrityksille sekä etsii ratkaisuja työvoiman kohtaannon haasteisiin johto- ja päällikkötason työvoiman liikkuessa suurista yrityksistä PK-sektorille.

Johtaako teknologiaa, prosesseja vai tietoa – CIO identiteettikriisissä

CIO Ari Uusikartano Ulkoministeriöstä korosti pitkän aikavälin näkemystä sekä tiedon, hallinnon ja teknologian moniosaamista.

– Johtamisen peruselementit lienevät aina jokseenkin samoja, kulloisestakin vallalla olevasta ismistä huolimatta. Sisällölliset vaateet sen sijaan muuttuvat yhteiskunnan muutoksen mukana.

Tietohallintojohtamisella on suuri mahdollisuus vaikuttaa liiketoimintaan, kunhan toimintatavan muutostarpeet ymmärretään.

– Hyvän CIOn pitää sisäistää, mitä ulkoistaa. Vasta tuolloin voi pitää vakuuttavan myyntipuheensa. Muutosjohtajan ja vaikuttajan roolissa tulee hahmottaa, minne halutaan mennä, totesi Uusikartano.

Kovimmassa kärjessäkin oleva teknologiaosaaminen sinänsä on kuin sulava jäävuori. Prosessien kautta tunnistetaan ja kehitetään tarpeellisia toimintoja. Tieto ja sen johtaminen painottuu teknologian edelle. Kehittämistä tulee miettiä myös käytettävyyden kannalta. Tiedonhallinnan pitää siis mahdollistaa itse toiminta ja muutos.

– Onnistumiset edellyttävät itsensäjohtajuutta ja paljon hyvää henkilöstöjohtamista, ihmisistä kun on kyse, kertoi Ari Uusitalo; aikoinaan neuvottelevana virkamiehenä toiminut, nyttemmin CIOn tehtävässä tulevaisuutta rakentava visionääri.

Informaatioteknologian kasvava rooli digitaalitaloudessa

Nets Oy:n Senior Manager Jussi Paasonen kertoi mielenkiintoisin esimerkein, kuinka palvelun tuotanto ja jakelu yhdistyvät.

– Kun on suora yhteys tarjoajan ja käyttäjän välillä ja sama palvelu tarjottavissa helposti kaikkialla, niitä on teknisesti varsin helppo yhdistellä uusiksi palveluiksi. Näin luodaan täysin uusia toimintatapoja ja palvelukonsepteja, kuten esim. Apple tai Netflix, jotka ovat osanneet myös markkinoida tuotteensa kuluttajille.

Yrityspuolelta Paasonen mainitsi mm. Koneen ja Konecranes -päätuotteiden innovatiiviset lisäpalvelut. ITC:n rooli onkin muuttunut tukijasta ja kehittäjästä mahdollistajaksi, totesi Paasonen, joka omalla urallaan on nähnyt konkreettisten tukijapalvelujen toteuttajan tehtävien lisäksi toimintojen kehittämisen laajan kentän. Kyse on jatkuvasta parantamisesta ja näin ollen koko liiketoimintaan vaikuttamisesta.

Teksti: Erja Laurila, Aalto PRO

Ajatusten herättelijänä Aalto PROn aamutilaisuudessa oli myös BISE Pro-ohjelman koulutusjohtaja Mika Helenius Aalto-yliopistosta. Ohjelma starttaa helmikuussa, vielä voi laittaa hakemuksia sisään.