Yhteiskunnallinen kehitys luo uusia vastuullisuuteen liittyviä odotuksia. Yritykset eivät toimi irrallaan yhteiskunnasta, vaan niiden on seurattava toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia ja tunnistettava keskeisten sidosryhmiensä odotuksia.
Tämän päivän yhteiskunnassa yrityksillä on lain mukaan hyvin laaja selvilläolovelvoite toimintansa vastuullisuudesta ja sen vaikutuksista. Selvilläolovelvoite ulottuu niin toimitusketjun kuin tuotteiden ja palveluiden käytön vaikutuksiin ja läpinäkyvyyteen. Ei riitä, että esimerkiksi työolot ovat omassa yrityksessä kunnossa. Vastuullinen yritys on selvillä myös sopimuskumppaneidensa työoloista ja tekee päätöksiä tämän tiedon perusteella.
Yritysvastuun raportointi ja mittaaminen
Nykyisin yhä useampi yritys julkaisee yritysvastuuraportin tai raportoi vastuullisuudesta osana vuosikertomusta. Raporteista lukijat saavat tietoa yrityksen toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan, ihmisiin ja ympäristöön, mutta tarpeen on myös arvioida ja ymmärtää vastuullisuuden kehitystrendien liiketoiminnallisia vaikutuksia, kuten riskejä ja mahdollisuuksia.
Vastuullisuuteen liittyvän mittaamisen kehittyminen on välttämätöntä, jotta yritysvastuun liiketoiminnallisia hyötyjä ja vaikutusta pitkän aikavälin taloudelliseen menestykseen voidaan arvioida. Tässä työssä tulosten ja kehityksen mittaaminen ja raportointi on välttämätöntä. Tarvitaan mittareita, avaintuloskortteja, tavoitteita, liiketoiminta-analyysejä sekä seurantaa, joka kytkeytyy saumattomasti yritystoiminnan strategioihin ja johtamiseen.
Liiketoimintahyötyä yritysvastuuraportin tiedoilla
Yritysvastuuraportoinnin tehtävänä onkin tuottaa tietoa, joka voidaan jalostaa liiketoimintahyödyksi. Yritysvastuuraportoinnin käytäntöhin ovat vaikuttaneet viime vuosina erityisesti säätelyn ja normistojen kehitys sekä toisaalta parhaita käytäntöjä tukevat toimintamallit. Yritysvastuuraportoinnin säätelyä on edistetty useissa maissa.
Euroopan unionin strategia 2011–2014 yritysten vastuullisuudesta korostaa raportoinnin merkitystä. Keväällä 2013 Euroopan komissio antoi tilinpäätösdirektiivejä koskevan muutosehdotuksen, joka sisältää uuden yritysvastuutietojen esittämisvelvollisuuden yli 500 henkeä työllistäville yrityksille.
Suomessa valtioneuvoston yhteiskuntavastuuta koskevassa periaatepäätöksessä kannustetaan yrityksiä arvioimaan oman toimintansa sekä arvo- ja tuotantoketjujensa ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset, tunnistamaan suurimmat riskit ja mahdollisuudet sekä sitoutumaan vähentämään toimintansa negatiivisia vaikutuksia.
Valtion omistajapolitiikkaa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä puolestaan velvoitetaan valtion omistamat listaamattomat yhtiöt julkaisemaan vuosittain yritysvastuuraportti toiminnastaan. Myös vaatimukset yritysvastuuraporttien ulkoiselle varmennukselle kasvavat tulevaisuudessa.
Raportoinnista tulossa tilinpäätösraportoinnin kaltainen prosessi
Raportoinnin kehityksen myötä myös yritysvastuun tunnuslukujen laskennalle on vähitellen muotoutumassat tilinpäätösraportoinnin kaltainen prosessi. Kun vastuullisuuteen liittyvät tiedot ovat helposti kaikkien saatavilla, niiden seuranta luo uuden tavan jakaa liiketoiminnan kehittämisen kannalta tärkeää tietoa yrityksen eri osastojen ja toimintojen välillä. Samalla vastuullisuus voidaan integroida osaksi yrityksen liiketoimintaprosesseja tuottamaan yritystaloudellisesti kestävää arvoa ja vahvistamaan kilpailukykyä.
Yrityksen arvon kaikki tekijät tulisikin tehdä näkyviksi. Haaste on suuri, sillä eri sidosryhmät tarvitsevat erilaista tietoa ja yritysvastuu on moniulotteinen ja ajan hengen mukaan muuttuva käsite. Tämä edellyttää yritysvastuun johtamisen prosessien jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä.
Ohjeistot auttavat tunnistamaan, mittaamaan ja lisäämään läpinäkyvyyttä
Yritysvastuun ohjeistot auttavat yrityksiä vastuullisuuteen liittyvien asioiden tunnistamisessa, mittaamisessa ja läpinäkyvyydessä. Keskeisin yritysvastuuraportoinnin kansainvälinen ohjeisto, Global Reporting Initiative (GRI), on vaikuttanut raportoinnin käytöntöjen kehitykseen vuodesta 2000. Toukokuussa 2013 julkaistiin GRI-ohjeiston tuorein päivitys, G4, jossa kansainvälisten sitoumusten muutokset sekä vastuullisuuden sisältöön vaikuttavat yhteiskunnalliset ja sidosryhmien odotuksiin liittyvät kehitykset on päivitetty osaksi raportointiohjeistoa.
Uuden ohjeiston tärkein yksittäinen asia on, että olennaisuus ohjaa aiempaa enemmän raportointia. Tärkeätä ei ole mittareiden määrä, vaan mitattujen asioiden laatu ja tuotetun informaation lisäarvo sidosryhmille.
Yritysvastuun vaikutus näkyy tuloslaskelman viimeisellä rivillä
Parhaimmillaan yritysvastuu on osa strategiaa, liiketoimintaa ja hyvää hallintoa. Sen vaikutukset ovat pitkällä aikavälillä luettavissa tuloslaskelman viimeiseltä riviltä. Hyvin hoidettu yritysvastuu parantaa liiketoiminnan tulosta ja luo perustan sekä pitkän aikavälin kannattavuudelle että yrityksen kyvylle luoda arvoa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tämän arvovaikutuksen mittaamiseen ollaan parhaillaan kehittämässä ns. integroidun raportoinnin mallia.
Yritysvastuun liiketoimintavaikutusten mittaamisessa integrointi on tärkeää. Tilinpäätösviitekehys sopii hyvin myös yritysvastuutietojen esittämiseen. Valmista ja hyvin toimivaa raportointijärjestelmää pitää hyödyntää, kun yritykset pyrkivät mittaamaan uusia asioita ja raportoimaan niistä. Jotta tämä kaikki toimisi on raportoitavien tietojen ja niiden varmennuksen kuitenkin oltava selkeästi standardoituja, ja prosessin valvonta pitää hoitaa hyvin. On odotettavaa, että tulevaisuudessa sääntely määrittää yritysvastuun raportoinnille ja varmennukselle tämän yhteisen minimin. Jokaisen yrityksen etu on kuitenkin jatkossakin varmistaa, että minimin lisäksi kaikki liiketoiminnan ja sidosryhmien kannalta olennaiset yritysvastuuasiat raportoidaan avoimesti.
Sääntelyn haasteena on yritysvastuun moniulotteisuus. Olennaiset asiat vaihtelevat liiketoiminnan, toimialan ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Siksi yritysvastuussa on tärkeämpää yksityiskohtien sijaan standardoida prosessi, jolla varmistetaan se, että olennaisuus ohjaa sekä yritysvastuun hoitamista että raportointia.
Teksti: Mikal Niskala
Mikael Niskala (HTL) toimii Mitopro Oy:n Senior Managerina. Hän on kansainvälisestikin tunnettu vastuullisen yritystoiminnan ja raportoinnin asiantuntija. Niskala kouluttaa Aalto PROn MEMA Pro -koulutusohjelmassa.