Aalto PROn kehittämispäällikkö Timo Heikkinen, koulutussuunnittelija Erja Laurila ja liiketoimintajohtaja Petri Lyytikäinen ovat tyytyväisiä korkeakoulutetuille kehitetyn alue- ja yhdyskuntasuunnittelun oppisopimustyyppisen koulutusohjelman saamaan suosioon. Nyt vastaavaa konseptia laajennetaan uusille aloille. Maaliskuussa alkavan Rakennusvalvonnan kehittämisohjelman osalta on tehty tiivistä yhteistyötä TTY:n Edutechin sekä Rakennustarkastusyhdistys RTY:n kanssa.
Aalto PROn tarjoama täydennyskoulutus kehittyy samalla, kun Aalto-yliopiston perus- ja jatkotutkintoja uudistetaan. Yhteistyötä tehdään aiempaa enemmän.
– Täydennyskoulutusta ja maisteriopetusta yhdistetään soveltuvin osin. Se edistää verkottumista teknisen asiantuntemuksen ja yhteiskuntatieteisiin painottuvan osaamisen kesken ja tuo maisteriopiskelijoille tuulahduksen elävästä työelämästä, kertoo Aalto PROn kehittämispäällikkö Timo Heikkinen.
Alue- ja yhdyskuntasuunnittelun oppisopimuskoulutuksessa on ollut vuosittain 30 opiskelijaa sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Heikkisen mukaan tämä koulutus eroaa perinteisestä YTK:n Pitkästä kurssista vahvan työelämäyhteyden osalta. Opiskelijoilla on myös työvuosia takanaan keskimäärin vähemmän kuin YTK-kurssilaisilla.
– Tässä mallissa yliopistolta tulee opiskelijalle tutor ja työnantajaorganisaatiosta mentor, joka on kokenut alan taitaja.
Aalto PROssa käynnistyy maaliskuussa myös kaavoituksen energiatehokkuusasiantuntijan oppisopimustyyppinen koulutus. Sen tavoitteena on Heikkisen mukaan saada työmarkkinoille erityisesti energia- ja ilmastokysymyksiin perehtyneitä kaavoittajia.
– Jos energiansäästöön tähdätään rakentamisessa pitkällä tähtäimellä, energiakysymykset on otettava huomioon suunnittelun varhaisessa vaiheessa, Heikkinen sanoo.
Aalto PROn kaavoituksen energiatehokkuusasiantuntijan oppisopimustyyppinen koulutus on kaavoittajan pätevyyden toteamismenettelyn edellyttämää täydennyskoulutusta. Pätevyyttä voi hakea FISE Oyn kautta.
Koulutukseen kuuluu 14 lähiopetuspäivää, ja koulutukseen pääsyn edellytyksenä on korkeakoulututkinto. Olennainen osa koulutusta on työssäoppiminen sekä sen dokumentointi mentorin ja tutorin ohjauksessa. Opiskelijoiden työkokemus vaihtelee äskettäin valmistuneista pitkään alalla työskennelleisiin, joiden asiantuntijuutta halutaan suunnata uudelleen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kattaa merkittävän osan koulutusohjelmien kustannuksista. Yksityiseltä sektorilta tulee yhä enemmän osallistujia, sillä kaavoituksen töitä ulkoistetaan kunnissa entistä enemmän.
– Yksityisen sektorin asiantuntijoiden haasteena ovat myös puutteet julkisen sektorin toimintatapojen kokonaisuuden tuntemuksessa. Asiat kyllä tiedetään, mutta tieto on pieninä erillisinä paloina, Timo Heikkinen arvioi.
– Eroa YTK:n Pitkän kurssin osallistujiin voi myös luonnehtia niin, että Pitkän kurssin opiskelijat tulevat enemmän keskustelemaan ja reflektoimaan, kun taas oppisopimuskoulutukseen tullaan selkeästi oppimaan.
Rakennusvalvontakoulutusta yhteistyössä RTY:n kanssa
Aalto PROn ja Edutechin yhteisvoimin käynnistettävässä rakennusvalvonnan kehittämisohjelmassa on kolmantena keskeisenä kätilönä ollut Rakennustarkastusyhdistys RTY. Sekä Espooseen että Tampereelle otetaan 30 opiskelijaa. Koulutuksen rakenne vastaa pääosin kahta edellä kuvattua ohjelmaa.
Koulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujille laaja-alaista, näkemyksellistä, yliopistotasoista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa tutkimustietoa rakennusvalvonnassa tarvittavasta osaamisesta. Koulutuksessa saa laajan tietopaketin rakennusvalvonnan erityistehtäviin. Se koostuu 11 lähiopetuspäivästä, välitehtävistä sekä oman työyksikön kehittämishankkeesta.
– Koulutus on saanut hyvän suosion. Ohjelman ensimmäisellä jaksolla on kaikille yhteistä opetusta alue- ja yhdyskuntasuunnittelun sekä kaavoituksen energiatehokkuussuunnittelijan koulutusohjelmien kanssa. Tämä on osa paljon puhuttua ”siiloutumisen” purkamista, Timo Heikkinen sanoo.
Koulutussuunnittelija Erja Laurila korostaa vertaisoppimisen merkitystä tämän päivän täydennyskoulutuksessa.
– Ennen tultiin kurssille, jossa opettaja kaatoi tietoa päähän. Nyt tullaan keskustelemaan ja pohtimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja yhdessä.
RTY on päättänyt tukea ohjelman suorittaneita jäseniään myöntämällä ohjelman hyväksytysti suorittaneille 500 euron stipendin.
Hyviä kokemuksia oppisopimuksista
Kaavasuunnittelija Charlotta Tannerilla on takanaan runsaan kymmenen vuoden työura, josta viimeiset kuusi vuotta hän on ollut kaavoitustehtävissä Hyvinkään kaupungin palveluksessa. Koulutustaustana ovat ammattikorkeakoulututkinnot miljöösuunnittelussa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Lisäopinnot kuitenkin houkuttelivat.
– Löysin Aalto PROn alue- ja yhdyskuntasuunnittelun oppisopimuskoulutuksen verkkosivuilta. Kiinnostavista moduleista koottu kurssi houkutti myös hinnallaan. Samaan aikaan esimiehemme olivat huomanneet saman kurssin ja kyselivät kiinnostusta, Tanner kertoo.
Hän sai ohjelmaan mentorikseen esimiehensä, Hyvinkään kaavoituspäällikkö Anne Jarvan, joka tunnetaan kehittämismyönteisenä persoonana. Mentori saa kiitosta myös töiden järjestelystä niin, että opinnoillekin jäi aikaa.
Anne Jarva kertoo, että työyhteisön jäsenten erilaisten koulutustaustojen vuoksi myös täydennyskoulutustarpeet vaihtelevat. Osa laajentaa osaamistaan uusille alueille ja osa täydentää opintojaan ylemmäksi korkeakoulututkinn
oksi.
– Mentorin tehtävät eivät lopulta vaatineet kovin paljon aikaa. Olin motivoitunut, ja minulla on myös kouluttajataustaa. Oppisopimuskoulutuksen harjoitustyöt liittyvät sitä paitsi hyvin kiinteästi arkisiin työtehtäviin.
Yllättävää oli se, miten paljon tähän koulutusohjelmaan osallistuminen vaikutti kannustavasti muuhun työyhteisöön.
– Muut halusivat kannustaa Charlottaa eteenpäin ja esimerkiksi asukasiltojen järjestämiseen tuli uutta puhtia, kun hän puolestaan innosti vanhemmat kollegat työpajatyöskentelyyn, Jarva iloitsee.
Hän pitää oppisopimusta erinomaisena koulutusmuotona koulutustasoon katsomatta. Parhaillaan kaavoitusyksikössä yksi henkilö harkitsee johtamistaidon oppisopimuskolutusta.
– Täydennyskoulutusmenot eivät ole lopulta olennainen kustannuserä kunnan taloudessa. Nuorille, jonkin aikaa kaavoitustehtävissä olleille esimerkiksi tällainen oppisopimuskoulutus sopii mainiosti. Mallia on hyödynnetty Suomessa aivan liian vähän.
Ammatti-identiteetti vahvistui
Charlotta Tanner kokee saaneensa ohjelmasta paljon hyötyä, vaikka hän aluksi arveli kohtaavansa koulutuksessa paljon jo tuntemiaan asiakokonaisuuksia.
– Joka modulista löytyi jotakin uutta, ja luennoitsijat olivat hyviä. Monia ohjelmassa käsiteltyjä asioita on voinut hyödyntää työtehtävissä. Toisten kurssilaisten kanssa käydyt keskustelut olivat myös todella positiivinen kokemus. Kaikin puolin jäi hyvä fiilis.
Hän korostaa myös koulutuksen merkitystä ammatti-identiteetin kehittymisessä.
– Kurssin aikana huomasi, että itsellä on jo paljon ammattiosaamista, ja kurssilla se vielä parani. Nyt tuntuu siltä, että osaan tehdä monia asioita entistä paremmin.
Tämän lehden ilmestymispäivänä jaetaan kurssitodistukset. Ohjelmaan osallistuneiden kesken muodostui myös myöhemmän työelämän kannalta hyödyllinen verkosto. Nyt on tiedossa keneltä voi kysyä vinkkejä tarvittaessa.
Teksti ja kuva: Paavo Taipale
Artikkeli on julkaistu Kuntatekniikka-lehden numerossa 1/2014, ss. 48-49.