Yhdyskuntasuunnittelussa kiinnitetään yhä enemmän huomiota energiatehokkuuteen.
− Energiahuollon ja energiatehokkuuden huomioiminen erityisesti alkuvaiheessa antaa hyvät eväät vaikuttaa sekä päästöihin ja kustannuksiin, kertoo projektipäällikkö Anna-Maija Ahonen Aalto-yliopiston täydennyskoulutuskeskus Aalto PROsta.
Tähän auttavat työkalut ja mittarit, mutta vieläkin tärkeämpää on ennakkoluuloton yhteistyö eri toimijoiden kuten energia-asiantuntijoiden ja yhdyskuntasuunnittelijoiden kesken. Sujuva suunnittelu- ja päätöksentekoprosessi on myös tärkeää.
Yhteistyötä helpottamaan tarvitaan yhteinen ymmärrys termien ja asioiden merkityksestä, jotta pysytään samalla kartalla. Yksi keino tähän on täydennyskoulutus, johon Aalto PROn koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa UP-RES-hankkeessa on kehitetty koulutuspaketti. Hanke on osa Intelligent Energy Europe -ohjelmaa.
− Huomasimme, ettei aiheesta ollut koulutusta kuin neljässä paikassa maailmassa. Tärkeään aiheeseen saatiin EU-rahoitus ja nyt hankkeessa luodaan viidessä Eurooppaan maassa koulutuspakettia, jota hyödyntämällä yhdyskuntasuunnittelijoiden tietämys energiatehokkuudesta paranee, iloitsee hankkeen projektijohtaja Arto Nuorkivi Energy-an Consultingista.
Niipperinniityllä energiatehokkuuden suunnittelussa erilaisia vaihtoehtoja
Suomen pilottikoulutuksessa yksi työryhmä kartoitti harjoitustyössään keinoja Espoon Niipperinniityn asemakaavan kehittämiseen energiatehokkaasti.
− Vaikuttamisen aika tuon alueen kehittämiseen energiatehokkaasti on nyt, sillä nyt ollaan luonnosvaiheessa ja rakentamisen ajankohdan arvioidaan olevan vuonna 2018, korostaa työryhmässä mukana ollut arkkitehti Maria Suutari-Jääskö Tuusulan kunnasta.
Työryhmä tähtäsi kaava-alueen tekniseen ja toiminnalliseen energiatehokkuuden parantamiseen sekä merkittävimpien energiatehokkuustekijöiden tunnistamiseen.
Esimerkiksi lämmitysvaihtoehtoja kartoittaessa ryhmä löysi vaihtoehtoja kaukolämpöverkon tai maakaasuverkon jatkamisella alueelle. Lisäksi Espoon geoenergiakartoituksen mukaan alueella on hyvät edellytykset maalämmön käyttöön pientalojen lämmityksessä. Aurinko- tai tuulivoima voisi tulla myös kyseeseen.
− Liikenteen osalta halusimme tasavertaistaa henkilöautoliikennettä ja kevyitä liikennemuotoja Woonerf-kaduilla sekä suunnitella monipuoliset, turvalliset ja viihtyisät jalankulku- ja pyöräilyreitit. Pohdimme myös katuverkon optimointia, kertoo diplomi-insinööri Kaarina Laakso Helsingin kaupungin suunnitteluvirastosta.
Tulevaisuudelle tulee jättää avoimia ratkaisumahdollisuuksia
Työryhmä esitti johtopäätöksissään, että asemakaavan tulee olla mahdollistava ja tulevaisuudelle täytyy jättää avoimia ratkaisumahdollisuuksia.
− Alueen kehittämisen edetessä mittaukset kannattaa tehdä uudestaan ja katsoa, onko jotain syytä muokata. Tekniikka kehittyy ja saamme uutta tietoa koko ajan. Tämän takia avoimet ratkaisumahdollisuudet ovat tärkeitä, toteaa Milja Nuorkivi Aalto-yliopistosta.
Ryhmän mukaan asemakaavan lisäksi tulee käyttää ohjaavia työkaluja kuten energiaohjausta suunnitteluvaiheessa, korttelisuunnitelmaa sekä tontinluovutusehtoja. Katuverkon pituus suhteessa neliömäärään sekä rakentamisaikaiset päästövähennykset pitää myös ottaa huomioon.
Asukkaiden ratkaisut tärkeitä energiatehokkuuden onnistumisessa
Yhdyskuntasuunnittelussa alueelle annetaan eväät, mutta alueen koko elinkaaren energiatehokkuuden lopulliseen suunnan antavat lopulta alueen asukkaat ja heidän tekonsa.
− Alueelle muuttavien ihmisten todellisia valintoja ei pystytä täysin aavistamaan. Voimme vain ajatella mitä ne voisivat olla, toteaa ilmastoyksikön päällikkö Leena Mikkonen-Young Helsingin seudun ympäristöpalveluista.
Teksti: Kati Kiviniemi
 |
 |