Miksi täydennysrakentaminen on niin vaikeaa? Miksi asukkaat aina vastustavat omille alueilleen rakentamista? Miksi kaikki kestää aina tolkuttoman kauan? Miksi täydennysrakentamiseen osallistuvat ammattikunnat ja yksiköt eivät ymmärrä toisiaan?
Näihin ja moniin muihin täydennysrakentamista koskeviin kysymyksiin etsittiin vastausta Aalto PROn järjestämällä Täydennysrakentamisen muutosjohtaja -koulutusohjelmalla.
– Toimme eri alojen asiantuntijat yhteen miettimään ongelmia käynnissä olevien, todellisten projektien kautta. Koulutus tapahtui osallistuvilla paikkakunnilla, ja siinä käytiin läpi koko täydennysrakentamisen prosessi ja sen pullonkaulat, kertoo koulutuksenjohtaja Heikki Lonka Granlund Oy:stä.
Täydennysrakentaminen on todella tehokas tapa rakentaa kaupunkia. Yhden uuden asukkaan vaatimat kustannukset ovat usein vain viidesosa siitä, mitä uusien alueiden kaavoitus ja rakentaminen maksaa.
Espoossa järjestetty osallisuustilaisuus keräsi runsaasti osanottajia. Tulokset kirjattiin fläpeille, ja tuotokset toimitettiin hankkeesta vastaaville kaupungin edustajille jatkotoimenpiteitä varten.
– Täydennysrakentaminen tukee olemassa olevien alueiden uudistumista ja ehkäisee sosiaalisten ja muiden ongelmien syntymistä.Täydennysrakentamista helposti vältellään, koska uusia alueita on niin paljon mukavampi tehdä, tietää Lonka.
– Uusilla alueilla ei ole vastassa NIMBY-ryhmiä, hankalia kaavataloudellisia ongelmia tai monimutkaisia sopimusrakenteita. Täydennysrakentaminen on siis vaativa prosessi, joka onnistuakseen edellyttää moniammatillisen tiimin tiivistä yhteistyötä. Prosessissa on mukana paljon erilaisia sidosryhmiä ja osallisia, joiden kanssa on pystyttävä kommunikoimaan. Tiimin jäseniltä vaaditaan strategisen johtamisen ja prosessien johtamisen osaamista, hyviä vuorovaikutustaitoja, projektinjohtotaitoja ja kehittyneiden työvälineiden hallintaa. Täydennysrakentamisen prosessi ei toimi, jos siihen osallistuvat eivät yhdessä kehitä yhteistyökykyään ja taitojaan.
– Täydennysrakentamisen muutosjohtaja –koulutusohjelma tarjosi mahdollisuuden alan ammattilaisille kehittää yhdessä osaamistaan ja toimintaansa. Tärkeä osa koulutusohjelmaa olivat kaupunkien omat rakentamishankkeet, joiden ympärille koulutusohjelman sisällöt rakennettiin, Aalto PROn liiketoimintajohtaja Petri Lyytikäinen kertoo.
Kurssilaiset osallistuivat osittain myös ohjausryhmätyöskentelyyn. Näin kukin kaupunki saattoi vaikuttaa oman hankkeensa problematiikan lähestymistapaan ja käsittelyyn sekä esittää kaupunkinsa omia asiantuntijoita todellisten case-alustuksien ja tietoiskujen pitäjiksi. Osallistujat toimivat samalla hankkeiden konsultteina. Benchmarkkaus toi ideoita, oivalluksia, uusia näkökulmia ja aitoa yhteistä tekemistä osanottajakaupunkien välille.
Kaupunkirakentamisen prosessiin kuuluvat monet strategiset ja operatiiviset näkökulmat, kuten prosessit, tiimien toiminta ja organisaatio, työvälineet ja mittaaminen. Alan uusimpia haasteita ovat muun muassa MALPE-ajattelu, ilmastonmuutos, energia-asiat sekä rakennusten ja ympäristön suojeluun liittyvät teemat. Oleellisen tärkeiksi asioiksi onnistumisten kannalta
nousevat eri osapuolten kanssa tapahtuva vuorovaikutus ja kommunikaatio.
Osallistujien palautteen mukaan ryhmätyöt olivat opettavaisia, sillä niitä tulee omassa kunnassa harvoin tehtyä saman alan toimijoiden kanssa. Näin kyse ei ollut reviirien taistelusta vaan aidosti näkökulmien yhteen sovittamisesta. Aito vuorovaikutteisuus korostui. Myös projektien johtamisesta ja työryhmätyöskentelystä saatiin hyviä kokemuksia.
Teksti: Eeva Klemi
Teksti on julkaistu aiemmin Kuntatekniikka-lehdessä