Lain valmisteluvaiheessa on puhuttu mm. kolmen päivän koulutusvapaasta ja koulutussetelistä. Nyt termiksi on vakiintunut koulutusvähennys.
Koulutusvähennys koskee vuosittain kolmea koulutuspäivää työntekijää kohti. Koulutuksen tulee liittyä henkilön ammatillisen osaamisen kehittämiseen joko nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä. Koulutuksen tulee tapahtua työaikana ja sen ajalta maksetaan palkkaa.
Vähennykseen oikeuttaa esimerkiksi ulkopuolisen järjestämät koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä organisaation sisäiset koulutukset. Työhön perehdyttäminen tai opastaminen on rajattu tämän ulkopuolelle.
Vähennys koskee muitakin kuin yrityksiä
Laki koskee sekä koko- että osa-aikaisia työntekijöitä niin yrityksissä, kunnissa kuin valtiollakin. Yrityksille verovähennyksen määrä on 50 % koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Valtiolle ja kunnille maksetaan koulutuskorvaus, jonka suuruus on 10 % työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista.
Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät työnantajat, jotka eivät maksa tuloveroa eivätkä työttömyysvakuutusmaksuja. Tällaisia työnantajia ovat esimerkiksi Kansaneläkelaitos ja Suomen Pankki. Myöskään kotitaloustyönantajiin lakia ei sovelleta.
Ehtona on koulutussuunnitelma
Etuuden saamisen ehtona on työnantajan laatima koulutussuunnitelma ja sen seuranta henkilötasolla. Sen sisältö lähtee yhteistoimintalakiin jo kirjatuista asioista. Sen tulee sisältää arvion koko henkilöstön osaamisesta sekä työnantajan tarpeista. Yhteistoimintalain ulkopuoliset eli alle 20 henkilön organisaatiot saavat myös edun, jos tekevät koulutussuunnitelman. Pelkkä suunnitelman laatiminen ei kuitenkaan riitä, sillä laki myös velvoittaa työnantajan keskustelemaan työntekijöiden kanssa osaamisen kehittämisestä.
Haluatko tietää lisää koulutusvähennyksestä, -suunnitelmasta ja osaamisen kehittämisestä? Kerron mielelläni lisää.
Kati Kiviniemi
Aalto PROn viestintä- ja markkinointipäällikkö
050 555 4079
kati.kiviniemi[at]aalto.fi