Suomalaisyritysten t&k –panostukset ovat huippuluokkaa maailman tuotekehityspanostusten joukossa. Viimeisin käytettävissä oleva vuositilasto (2011) osoittaa, että Suomen t&k –menojen osuus BKT:stä oli 3,8 %. Tämän osuuden ylitti vain Israel (4,4 %) ja Etelä-Korea (4,0 %). Tuore innovaatiotoimintaa mittaava vertailu vuodelta 2013 (Innovation Union Scoreboardin) puolestaan osoittaa, että Suomi kuuluu innovaatiotoiminnan neljään johtavaan EU-maahan yhdessä Ruotsin (1.), Saksan (2.) ja Tanskan (3.) kanssa. Potentiaalia on, mutta loppurutistus puuttuu.
Prosessin hienosäädöllä tuloksia
Tuotekehityksen tuloksenteossa – oli sitten kyse radikaaleista innovaatioista tai vähittäisistä eli inkrementaalisista tuotteiden tai prosessien parannuksista – keskeiset toiminnan hiomisen paikat voi jakaan kolmeen osioon: innovaatiotoiminnan alkupää (front end –vaihe), varsinainen kehitysprosessi sekä tuotteiden ja/tai palvelujen lanseerausvaihe. Kehitysprojektin innovaatioasteesta (radikaali vs. inkrementaali) riippuu, mikä mainituista osa-alueista on keskeisin tai ovatko ne kaikki yhtä keskeisiä kehittämisen kohteita.
Innovaatiotoiminta ei ole irrallinen saareke yrityksen kaikesta muusta toiminnasta, vaan yrityksen kaikkia toimintoja koskeva yhteistyön alue. T&k –osaston, markkinoinnin ja tuotannon kiinteä yhteistyö onkin tänään innovaatiotoiminnan arkipäivää monessa yrityksessä. Useat tutkimukset osoittavat, että erityisesti inkrementaalista kehitystyötä tehtäessä yrityksen eri toimintojen yhteistyö juuri kehittämis- ja lanseerausvaiheessa lisää työn tehokkuutta ja lopputuloksen osumatarkkuutta. Panostaminen kehittämis- ja lanseerausvaiheen sujuvuuteen kannattaa myös kansantaloudellisesta näkökulmasta, sillä enemmistö kaikesta suomalaisesta innovaatiotoiminnasta on inkrementaalista kehittämistä.
Radikaalien innovaatioiden kehittämisessä front end –vaihe on erityisen tärkeä.
Juuri alkuvaiheessa tehdään tulevan innovaation kriittiset pohdinnat ja valinnat – suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti - kuten useat tutkimukset todistavat. Yrityksen eri toimintojen välinen näkemysten- ja tiedonvaihto rikastuttaa kokonaisuutta ja edesauttaa luovien ratkaisujen etsintää.
Varoituksen sana on tässä kuitenkin paikallaan, sillä usean kokin sopalla saattaa olla myös varjopuolensa. Ääritapauksessa tulee paljon eriäviä näkemyksiä, projektinvetäjän ote lipsuu, päädytään liian moneen kompromissiin ja asiat vesittyvät.
Oli kyse sitten radikaalista innovaatiosta tai inkrementaalisesta tuoteparannuksesta, olemassa olevat sudenkuopat on hyvä tunnistaa ja vaikuttamismahdollisuudet kehitystoimintaan hyödyntää. Kyse voi olla esim. persoonallisuuden piirteiltään oikeanlaisten ihmisten sijoittamisesta front end –vaiheeseen tai eri osastoilta tulevien ihmisten yhteistyötä helpottavien työmenetelmien hyödyntämisestä varsinaisessa kehitysvaiheessa.
Teksti: Lisbeth Edlund
Lisbeth Edlund on toiminut Aalto PROn tuotekehitys- ja innovaatiokoulutusten koulutuspäällikkönä usean vuoden ajan.
Lisätietoa Aalto PROn tämän aihealueen koulutuksista »