Aalto PRO: Ajankohtaista

Maailman ehkä tunnetuin jatkuvan parantamisen kulttuuri on Toyotalla, josta se on levinnyt ympäri maailman. Suomessa Lean-johtaminen ei ole vielä laajalti juurtunut, mutta kiinnostus siihenkin, Lean-menetelmien hyödyntämisen ohella, on herännyt. Saavutetaanhan Lean-johtamisella huipputuottavuus ja huippulaatu pienemmin kustannuksin.

Juhani Linnoinen.jpg

Kuva: Teollisuusneuvos Juhani Linnoinen Aalto PROn seminaarissa.

Pitkän linjan kehittäjiä on Valmet Automotive Oy, jossa on luotu Lean-kulttuuria jo yli kahden kymmenen vuoden ajan. Aktiivisessa roolissa siinä on ollut nyt eläkkeellä oleva toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Juhani Linnoinen.
– Tämä ajattelu ja toimintatapa vaatii koko organisaation mukanaolon – myös ylimmän johdon tulee olla aktiivisesti mukana. Tätä ei voi liikaa korostaa, Linnoinen painottaa.
Tehokkain keino jatkuvaan kehittämiseen on jatkuvan parantamisen (JP) aloitteiden teko.
– Meillä edellytetään, että aloitteita tekevät kaikki toimitusjohtajasta juoksupoikaan. Tämä on yksi keino toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Aloitteiden määrä kertoo myös esimiesten johtajuustaidoista, sillä niillä on selkeä yhteys, valottaa Linnoinen.
Kaikki pienimmätkin JP-aloitteet ovat yrityksessä tervetulleita. Nykyisin Valmet Automotiven toimihenkilöt ja työntekijät tekevät keskimäärin yhdeksän JP-aloitetta vuodessa.

Suomi tarvitsee kulttuurinmuutoksen

Juhani Linnoisen mukaan Lean-kulttuurissa on resepti Suomen teollisuuden kilpailukykyisyyden parantamiseen. Samalla se tekee jokaisen työstä mielenkiintoisemman ja lisää työssä jaksamista.
– Tämä vaatii yritysjohdolta pitkää sitoutumista. Yhden vuoden tavoitteet eivät riitä, kun lähdetään muuttamaan kulttuuria ja yrityksen filosofiaa. Avaimena on ihmisen arvostaminen, kekseliäisyyden vahvistaminen sekä heidän kouluttamisensa toiminnan kehittämiseen, Linnoinen linjaa.

Teksti ja kuva: Kati Kiviniemi

Kaunis, ympäristöönsä sopiva ja toimiva valaistus, joka lisäksi on taloudellinen ja energiaa säästävä, on haasteellinen saavuttaa. Kaikki nämä näkökulmat yhdistyvät Valon arkkitehtuuri - koulutusohjelmassa. Ohjelma perehdyttää rakennusten ulko- ja sisäpuolisen valaistuksen sekä kaupunkitilan valaistuksen arkkitehtonisesti korkealuokkaiseen suunnitteluun.

valon arkkitehtuuri webiin.jpg

Monialaisen Valon arkkitehtuuri -koulutuksen on tähän mennessä käynyt viitisenkymmentä ammattilaista, jotka tarvitsevat työssään tietoa ja työkaluja arkkitehtoniseen valaistussuunnitteluun.

Osallistujien joukossa on ollut laaja kirjo ammattilaisia: insinöörejä, arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä, valaistus- ja sisustussuunnittelijoita sekä muotoilijoita ja kuvataiteilijoita. Valaistusprojekteissa onnistunut lopputulos edellyttää monialaista osaamista ja yhteistyötä. Siksi vuorovaikutus ja yhteisen kielen löytäminen on tärkeää. Niihin panostetaan myös syksyllä alkavassa koulutuksessa.

Ymmärrys valaistuksesta tuo varmuutta päätöksentekoon

Muotoilija, valaistussuunnittelija Tuuli Somma toimii tuotekehityksessä KONE Oyj:ssä. Hän vastaa yrityksessä globaalisti hissien valaistussuunnittelusta.

– Olin erittäin tyytyväinen koulutukseen. Sain juuri niitä asioita, joita hain. Valon arkkitehtuurin suurin vahvuus on, että se rajaa hyvän yleiskatsauksen valaistuksesta ja antaa yleispätevän ymmärryksen eri valaistusalueista. Sitä kautta karttunut tieto on vahvistanut tietämystäni asioista. Sain koulutuksesta itseluottamusta ja uskoa omaan osaamiseeni. Koulutus on myös tuonut tukea päätöksentekoon. Sain varmuuden tehdä työssäni itsenäisesti hyvin isojakin valaistusratkaisuihin liittyviä päätöksiä.

Valon määrä ei ole sama kuin laatu

– Valon määrä ei ole sama asia kuin laatu. Olen ymmärtänyt sen, kuinka vähän valaistuksesta tiesi. Valo on usein käsitetty vain tekniseksi instrumentiksi, kertoo sisustusarkkitehti Helena Aalto, joka toimii ostoympäristön suunnittelutiimissä kehittämässä konseptisuunnittelua. Tiimi kehittää Sokokseen, Prismaan ja Kodin Terraan konsepteja.

– Valaistus on osa ostoympäristöä. Olen ottanut valaistuksen vahvasti osaksi kokonaisuutta ja saanut olla asiantuntijan roolissa. Myymälän suunnittelussa on aikaisemmin puhuttu vain luxeista. Olen pystynyt tuomaan ketjuohjaukseen laadullisen suunnittelun ja toiminut organisaatiossa valaistuksen ammattilaisena. Olen ikään kuin valon tulkki, eli ihminen, joka voi tulkata valosta eri suuntiin ja viedä asiaa laadullisesta näkökulmasta eteenpäin.

Rakentamisen energiatehokkuusvelvoitteet ovat tuoneet haasteita. Helena Aalto korostaa, että nyt on oikea aika puhua valaistuksesta.

– Pienempikin valaistus riittää, kun sen ohjaa oikein eikä valaise vain tilaa vaan tuotteita. Säästäminen antaa mahdollisuuden tutkia valaistusta toisin ja kustannustehokkaasti.

Asiantuntijakontakteja sähkösuunnittelijalle

– Arkkitehtien luennot olivat kiinnostavia, kun he esittelivät töitään ja kertoivat ajatuksiaan liittyen valoon, kertoo sähköinsinööri Mikko Pekonen, joka työskentelee Airix Talotekniikka Oy:ssä sähkösuunnittelijana.

– Arkkitehtoniset ja visuaaliset jutut olivat minulle aikaisemmin aika tuntemattomia. Aivan erityisesti jäivät mieleen arkkitehtuurin tyylisuuntiin ja valaistuksen historiaan ja kehittymiseen liittyvät luennot.
Mikon viimeisimmät tehtävät ovat liittyneet kauppakeskusten ja toimistotilojen sähkö- ja valaistussuunnitteluun.

– Valaistuksen tekninen puoli oli minulle ennestään tuttua, myös aika paljon itse opittua. Sain kurssilta varmistusta tekniselle osaamiselleni, mutta hyviltä kouluttajilta myös paljon uutta tietoa. Kurssin jälkeen olen työssäni hyödyntänyt saamiani kontakteja erityisesti kouluttajiin ja niiden eri yritysten valaistusasiantuntijoihin, jotka tulivat koulutuksen aikana tutuiksi.

Workshopeissa oppii näkemään valon

– Koulutus on tukenut työtäni maisema-arkkitehtina, kun opin ymmärtämään valaistusta kokonaisvaltaisemmin, sanoo Ramboll Finlandissa maisema-arkkitehtina työskentelevä Lauri Axelsson.

– Moniin ympäristösuunnitelmiin, joita teemme, liittyy valaistus, jolloin minulla työparina on tekninen osaaja. Siksi kurssin arkkitehtoniset ja visuaaliset sisällöt olivat minulle tärkeämpiä kuin tekninen puoli. Kurssilla tekniset perusasiat valosta tuli kerrattua, mutta tärkeintä kuitenkin oli, että opin näkemään valon luomat mahdollisuudet. Siinä auttoivat kaikkein parhaiten ulkona ja sisällä pidetyt workshopit, joissa pääsi leikkimään valolla ja valaisimilla.

Lauri Axelsson arvioi, että hänen työnantajansa näkökulmasta kurssin käymisestä oli muutakin hyötyä: on käytännöllistä, että he voivat tarjota projektien yhteydessä myös valaistussuunnittelua.

Teksti: Elisabeth Pesola, toim. Kati Kiviniemi
Kuva: Niina Meronen

Lisätiedot

Elisabeth Pesola
puh. 050 469 1713
elisabeth.pesola [at] aalto.fi

Laadun johtaminen vaatii tulevaisuudessa entistä laajempaa osaamista. Asiakkaan rooli korostuu. Nokian ohjelmajohtaja Timo Alho puhuu odotusten johtamisesta, jota käsitellään myös Aalto PROn strategisen laatujohtamisen koulutusohjelmassa MQ Pro:ssa.

On tiedettävä yhä enemmän mitä asiakkaat odottavat ja haluavat tuotteelta tai palvelulta. Ja myös mihin sitä tuotetta tullaan käyttämään.

– Asiakas tietää etukäteen jo tarkkaan tuotteen mitä menee ostamaan. Kaikki tuotteet on jo arvioitu sosiaalisessa mediassa. Yleensä siellä nostetaan esiin epäkohdat. Asiakkaan on helppo tehdä ostopäätös. Hän miettii ennen muuta mistä saa haluamansa tuotteen parhaiten ja edullisimmin, Timo Alho sanoo.

Helmikuussa 2013 Aalto PROssa käynnistyy seuraava strategisen laatujohtamisen täydennyskoulutusohjelma MQ Pro. Se vastaa alan muuttuneisiin tarpeisiin.

Päivi Suutari3__storaenso_MQ Pro_web2.JPG

Kuva: On tiedostettava asiakkaan tarpeet ja muutettava ne toiminnaksi, Stora Enson Suomen Aaltopahvin liiketoimintajohtaja Päivi Suutari sanoo.

Tuotteet ovat lähellä asiakasta

Stora Enson Suomen Aaltopahvi -liiketoiminnan johtaja Päivi Suutari näkee laadun lähtevän siitä, että tiedostetaan asiakkaan tarpeet ja osataan muuttaa ne toiminnaksi.

– Stora Enson tuoteryhmistä juuri aaltopahvi on kaikkein lähimpänä asiakasta. Mehän todella teemme ne pakkaukset asiakkaalle. Moni ostaa hinnan perusteella, mutta laatu on ehdottomasti yhtä tärkeällä sijalla. Laatu käsittää tuotteen ja palvelun laadun sekä kokonaistarjonnan laadun, Päivi Suutari sanoo.

Koko tuotteen toimitusketjun huomioon ottamista korostaa myös Timo Alho.

– Oman osaamisen pitää ulottua toimittajien ja toimittajien ongelmien ratkaisemiseen. Jollei meillä ole itsellä ymmärrystä siinä, emme pysty auttamaan myöskään toimitusketjuamme.

Ketju on pidentynyt myös asiakasrajapinnassa.

– Meidän täytyy pitää tyytyväisinä asiakkaamme eli operaattorit ja heidän asiakkaansa. Pitää ymmärtää molempien tarpeet. Se on osa odotusten johtamista.

Asiakkaat haluavat olla mukana

Laadun tutkija, tekniikan lisensiaatti Minna Takala näkee monien yritysten olevan paradigman muutoksen kynnyksellä. Liiketoiminnan perusperiaatteet ja kilpailutilanteet ovat muuttumassa.

– Elinehto on, miten siinä kontekstissa kiinnitetään huomiota laatuun ja mitä se laatu on loppuasiakkaan kannalta, Minna Takala sanoo.

Muutos näkyy myös uudistuneessa MQ Pro -koulutuksessa, jonka suunnitteluun Takala osallistui.

– Painopiste siirtyy toiminnalliseen laatuun ja asiakasrajapinnan parempaan ymmärtämiseen.

Rikkaus syntyy eri alojen yhteistyöstä

Sekä Timo Alho että Päivi Suutari ovat käyneet MQ Pro:ta edeltäneen MQ-koulutuksen. Alho osallistui ensimmäiseen, vuosina 1993–94 ja Suutari viidenteen, 1997 – 98.

– MQ ei perehdyttänyt työkalujen yksityiskohtiin, vaan antaa ymmärryksen mitä eri menetelmin saadaan aikaan ja mitä missäkin tilanteessa kannattaa käyttää, Timo Alho kertoo.

– Perustimme koulutuksen päätteeksi MQ-klubin, joka on toiminut 17 vuotta ja vuosien varrella kasvanut laajaksi yhteisöksi. Jäsenet pystyvät auttamaan ja sparraamaan toinen toisiaan.

Päivi Suutari toteaa, että ilman kyseistä laatujohtamisen koulutusta häntä olisi tuskin valittu Stora Enso Groupin laatujohtajaksi 2002. Hän sai koulutuksen aikana myös verkoston, joka toimii yhä aktiivisesti.

MQ Pro – Professional Master of Quality koulutusohjelma alkaa 7. helmikuuta 2013. Se on suunnattu tulevaisuuden johtajille ja laatu- ja kehitysvastaaville teollisuudessa, palveluyrityksissä ja julkisella sektorilla.

Teksti ja kuva: Seppo Metso

Lisätietoa MQ Pro koulutuksesta»

Parhaimmillaan vaate- ja tekstiiliteollisuus työllisti noin 50 000 henkeä, nyt enää alle 10 000. Aalto PROn tarjoama koulutuskanava on ainoa laatuaan Suomessa, ja sen kautta on viidentoista vuoden ajan voinut kouluttautua vaate- ja tekstiilikaupan ostotehtäviin lähinnä hankinta- ja ketjunohjausorganisaatioissa sekä saada työllistymismahdollisuuksia. Koulutus syntyi sekä yrityksiä että osallistujia kuunnellen.

Laman ja sitä seuranneen rakennemuutoksen myötä moni vaate- ja tekstiilisuunnittelija oli menettänyt työnsä 1990-luvulla. Moni oli kiinnostunut ostajan tehtävistä, mutta todistus kaupallisesta osaamisesta puuttui. Tähän tarpeeseen Taideteollisen korkeakoulun koulutus- ja kehittämispalveluissa (nykyisin Aalto PRO) aloitettiin kaupan sisäänostajakoulutus. Sen suunnittelussa ja toteuttamisessa on alusta saakka ollut mukana kurssinjohtajana ja kouluttajana Lea Heinämaa Heinämaa Team Ky:stä.

Lea Heinämaa

Kuva: Lea Heinämaa haaveili yhden ostajanuorukaisen kouluttamisesta, mutta saikin tilaisuuden kouluttaa kokonaisia ryhmiä.

– Minulla on aina ollut haaveena, että saisin kouluttaa vierihoidossa edes yhden nuoren uuden ostajan, ettei hänen tarvitsisi kompuroida yrityksen ja erehdyksen kautta kokemaan kaikkea, mitä minä olen joutunut. Sitten yhtäkkiä tarjoutuikin tilaisuus kouluttaa kokonainen ryhmä, kun työnantajani Jollas-instituutti lähti mukaan kahden oppilaitoksen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Hankkeessa yhdistyivät Jollas-instituutin kaupallinen ja Taideteollisen korkeakoulun taiteellinen osaaminen, Heinämaa valottaa.

Kokemukset olivat positiivisia. Yritykset ottivat opiskelijat hyvin vastaan, vaikka jotkut yritykset vieroksuivat ajatusta taiteellisen koulutuksen saaneista työntekijöistä.

– He sanoivat tarvitsevansa tavallisia ihmisiä, jotka uskaltavat laittaa kädet saveen ja tehdä töitä. Kaksi ensimmäistä vuotta meni siihen, että vakuutin kaupan alan ostojohtajille, että kyse on oikeista ihmisistä, jotka haluavat suuntautua kaupan alalle, kertoo Heinämaa.

Toimiva konsepti ja sosiaalinen tilaus

Osallistujia on koulutuksessa ollut kaikkiaan 220 henkilöä, joista on työllistynyt noin 80 %. Syitä koulutuksen onnistumiseen on useita. Kaupan ala kehittyy jatkuvasti, ja uutta osaavaa henkilöstöä tarvitaan. Koulutus tuottaa sekä työnantajien että opiskelijoiden kannalta tarpeellista ja oleellista osaamista. Taustalla ovat myös hyvät yhteistyöverkostot ja tiivis yhteydenpito työssäoppimispaikkoja tarjoaviin yrityksiin. Lisäksi ohjelmaa on kehitetty ja hienosäädetty jatkuvasti yhteistyöyritysten näkemyksiä kuunnellen.

– Voidaan sanoa, että koulutus on tarjonnut merkonomin tietotaitoa pikakelauksella vuodessa fokusoituna ostotoimintoihin tarvittavaan osaamiseen, Heinämaa naurahtaa.

Lainaus

Tämä on ollut yrityksille hyvin riskitön tapa rekrytoida. Työssäoppimisjakson pituus on ollut 4,5–6 kk eli pidempi kuin normaali koeaika.

– Kaupan alalla perusarvostuksen lähtökohtana on, että ihminen on monitaitoinen. Esimerkiksi S-ryhmällä on vuosikymmenien aikana kierrätetty ihmisiä tehtävästä ja paikasta toiseen, jolloin ihmiset kasvavat eri tehtävissä ja näköalat laajenevat. Meidän koulutuksen lähtökohtana on ollut, että opiskelijoilla on vahva tuoteosaaminen, mikä on tärkeä kaupan sisäänostossa. Heillä on vahva tuote- ja materiaalituntemus, visuaalista (osaamista) näkemystä, osaamista myymälän visuaaliseen ilmeeseen, konseptiin, väriin ja grafiikkaan, Heinämaa korostaa.

Teollisuus on vähentynyt ja kaupat teettävät omia tuotemerkkejä. Tarvitaan enemmän valmistumisprosessin tuntemusta. Näillä ihmisillä sitä on. Vaate- ja tekstiilialan ostotoiminnassa tämä osaaminen on kaiken a ja o.

– Ostamisen tavoissa on tapahtunut paljon muutoksia. Yrityksissä on alettu kiinnittää huomiota ostotoiminnan tehokkuuteen, ja tietotekniikka on tullut ostajan jokapäiväiseksi työkaluksi ja tuonut uusia seurantajärjestelmiä. Lisäksi arvot ovat muuttuneet, sillä ekologiset ja eettiset kysymykset ovat tulleet osaksi ostajan arkea.

Juhlaseminaari

Koulutuksen 15-vuotisjuhlaseminaari järjestetään 15.06.2012. Mukana on useita kouluttajia ja asiantuntijoita vuosien varrelta. Tilaisuuteen ovat tervetulleet kaikki opiskelijat ja yritysyhteistyökumppanit vuosien varrelta.

aaltopro.fi/mestarienliiga

Teksti ja kuva: Outi Liedes

Energiatehokkaassa yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida monia asioita. Yksi asia on alueen elinkaari, mikä tuo energiatehokkuuden määrittelyyn monia ulottuvuuksia. Työkalut ja mittarit auttavat suunnittelussa, mutta ne eivät yksinään riitä. Tarvitaan laajempaa ymmärrystä aiheesta sekä avointa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta energiatehokkuus kulkee läpi koko suunnittelun heti alkuvaiheesta lähtien.

Yhdyskuntasuunnittelussa kiinnitetään yhä enemmän huomiota energiatehokkuuteen.

− Energiahuollon ja energiatehokkuuden huomioiminen erityisesti alkuvaiheessa antaa hyvät eväät vaikuttaa sekä päästöihin ja kustannuksiin, kertoo projektipäällikkö Anna-Maija Ahonen Aalto-yliopiston täydennyskoulutuskeskus Aalto PROsta.

Tähän auttavat työkalut ja mittarit, mutta vieläkin tärkeämpää on ennakkoluuloton yhteistyö eri toimijoiden kuten energia-asiantuntijoiden ja yhdyskuntasuunnittelijoiden kesken. Sujuva suunnittelu- ja päätöksentekoprosessi on myös tärkeää.

Yhteistyötä helpottamaan tarvitaan yhteinen ymmärrys termien ja asioiden merkityksestä, jotta pysytään samalla kartalla. Yksi keino tähän on täydennyskoulutus, johon Aalto PROn koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa UP-RES-hankkeessa on kehitetty koulutuspaketti. Hanke on osa Intelligent Energy Europe -ohjelmaa.

− Huomasimme, ettei aiheesta ollut koulutusta kuin neljässä paikassa maailmassa. Tärkeään aiheeseen saatiin EU-rahoitus ja nyt hankkeessa luodaan viidessä Eurooppaan maassa koulutuspakettia, jota hyödyntämällä yhdyskuntasuunnittelijoiden tietämys energiatehokkuudesta paranee, iloitsee hankkeen projektijohtaja Arto Nuorkivi Energy-an Consultingista.

Niipperinniityn kaava-alueella on mahdollisuus tehdä energiatehokkaita valintoja.

Niipperinniityllä energiatehokkuuden suunnittelussa erilaisia vaihtoehtoja

Suomen pilottikoulutuksessa yksi työryhmä kartoitti harjoitustyössään keinoja Espoon Niipperinniityn asemakaavan kehittämiseen energiatehokkaasti.

− Vaikuttamisen aika tuon alueen kehittämiseen energiatehokkaasti on nyt, sillä nyt ollaan luonnosvaiheessa ja rakentamisen ajankohdan arvioidaan olevan vuonna 2018, korostaa työryhmässä mukana ollut arkkitehti Maria Suutari-Jääskö Tuusulan kunnasta.

Työryhmä tähtäsi kaava-alueen tekniseen ja toiminnalliseen energiatehokkuuden parantamiseen sekä merkittävimpien energiatehokkuustekijöiden tunnistamiseen.

Esimerkiksi lämmitysvaihtoehtoja kartoittaessa ryhmä löysi vaihtoehtoja kaukolämpöverkon tai maakaasuverkon jatkamisella alueelle. Lisäksi Espoon geoenergiakartoituksen mukaan alueella on hyvät edellytykset maalämmön käyttöön pientalojen lämmityksessä. Aurinko- tai tuulivoima voisi tulla myös kyseeseen.

− Liikenteen osalta halusimme tasavertaistaa henkilöautoliikennettä ja kevyitä liikennemuotoja Woonerf-kaduilla sekä suunnitella monipuoliset, turvalliset ja viihtyisät jalankulku- ja pyöräilyreitit. Pohdimme myös katuverkon optimointia, kertoo diplomi-insinööri Kaarina Laakso Helsingin kaupungin suunnitteluvirastosta.

Tulevaisuudelle tulee jättää avoimia ratkaisumahdollisuuksia

Työryhmä esitti johtopäätöksissään, että asemakaavan tulee olla mahdollistava ja tulevaisuudelle täytyy jättää avoimia ratkaisumahdollisuuksia.

− Alueen kehittämisen edetessä mittaukset kannattaa tehdä uudestaan ja katsoa, onko jotain syytä muokata. Tekniikka kehittyy ja saamme uutta tietoa koko ajan. Tämän takia avoimet ratkaisumahdollisuudet ovat tärkeitä, toteaa Milja Nuorkivi Aalto-yliopistosta.

Ryhmän mukaan asemakaavan lisäksi tulee käyttää ohjaavia työkaluja kuten energiaohjausta suunnitteluvaiheessa, korttelisuunnitelmaa sekä tontinluovutusehtoja. Katuverkon pituus suhteessa neliömäärään sekä rakentamisaikaiset päästövähennykset pitää myös ottaa huomioon.

Asukkaiden ratkaisut tärkeitä energiatehokkuuden onnistumisessa

Yhdyskuntasuunnittelussa alueelle annetaan eväät, mutta alueen koko elinkaaren energiatehokkuuden lopulliseen suunnan antavat lopulta alueen asukkaat ja heidän tekonsa.

− Alueelle muuttavien ihmisten todellisia valintoja ei pystytä täysin aavistamaan. Voimme vain ajatella mitä ne voisivat olla, toteaa ilmastoyksikön päällikkö Leena Mikkonen-Young Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Teksti: Kati Kiviniemi

Lisää UP-RES-hankkeesta»

Mongolialaisia opiskelijoita on perehdytetty kaivosalan ja metallurgian oppeihin 13 viikon ajan Aalto-yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Aalto PROn järjestämässä koulutuksessa. Koulutus on ollut monipuolinen katsaus erilaisiin mahdollisuuksiin jalostaa Mongolian rikkaita malmivaroja kestävällä tavalla. Opettajina ovat olleet Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun materiaalitekniikan laitoksen opettajat sekä tutoreina tohtoriopiskelijat. Myös koulutuksen tilaaja Outotec Oyj on ollut aktiivisesti jakamassa omaa kaivososaamistaan ja kokemuksiaan.

Munkhtuya Ganbat (oik.) ja Baasansuren Nerguibaatar saivat tutoriltaan Iina Vaajamolta (kesk.) arvokkaita neuvoja mm. tieteelliseen kirjoittamiseen.

Koulutus on ollut osa Mongolian kanssa tehtyä yhteistyötä, joka sai alkunsa presidentti Tarja Halosen viime syksyn vierailulla Mongoliaan. Maassa on runsaita esiintymiä kuparia, rautaa, kultaa sekä kivihiiltä. Kaivossektori on Mongoliassa kehittymässä vauhdilla ja nyt onkin oikea aika saada viimeisintä tutkimustietoa ja käytännön oppeja.

− Haluamme haluaa olla mukana kehittämässä Mongolian kaivosalaa kestävällä tavalla. Täydennyskoulutus on hyvä tapa lisätä tietämystä erilaisista ympäristöä säästävistä mahdollisuuksista, joita malmien jalostuksessa on. Koulutus on meille pitkän tähtäimen sijoitus, kertoo teknologiajohtaja Kari Knuutila Outotec Oyj:stä.

Koulutuskumppanuus Aalto-yliopiston, Aalto PROn ja Outotec Oyj:n välillä on toiminut hyvin.

− Meillä on tämän koulutuksen kautta ollut ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää ja vaikuttaa toisen maan kestävään kehittymiseen, kertoo yrityskohtaisista koulutuksista vastaava Hanna-Riikka Myllymäki Aalto PROsta.

Oppimaan tulivat myös opettajat

Metallurgian ja rikastusprosessien teorian ja soveltamisen lisäksi opiskelijat tutustuivat useisiin teollisuuslaitoksiin.

− Ennen koulutuksen alkua kävimme tutustumassa Mongoliaan ja sen yliopistoihin, jotta saimme kuvan koulutustarpeista, valottavat kokonaisuudesta vastannut professori Kari Heiskanen sekä professori Pekka Taskinen.

− Opiskelijat olivat alussa melko eri osaamistasoilla, mutta erot ovat tasaantuneet hyvin. Ryhmä on hitsautunut koulutuksen aikana yhteen ja he myös auttoivat toisiaan, jos esimerkiksi englannin ymmärtäminen tuotti haasteita, korostaa professori Olof Forsén.

Opiskelijoiden lisäksi mukana oli Mongolian kahden eri yliopiston opettajia. He olivat oppimassa samoja asioita kuin opiskelijat.

− Tämä on maamme kehittymiselle tärkeää yhteistyötä. Nuoret jatkavat opintojensa jälkeen työelämään ja on tärkeää, että tietämystä jää myös yliopistoon edelleen jaettavaksi. Meidän pitää koko ajan parantaa toimintaamme ja osata aina vain paremmin kuin hevoset laukkakilpailuissa, korostaa Erdenebat Tserenjan, National University of Mongolian opettaja.

Energiset tutorit auttoivat tutkimusraporteissa ja kotiutumisessa

Opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä, että heillä oli tutoreina Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavia. Tutorit auttoivat opiskelijoita tutkimusraporttien teon lisäksi kotiutumaan suomalaiseen yliopistomaailmaan.

− Tavoitteena oli opettaa tieteellistä kirjoittamista, tiedonhakua ja viittausta. Tapasimme kahdesti viikossa ja keskustelimme monista asioista. Minulla ei ole paljoa aikaisempaa kokemusta ulkomaalaisten opiskelijoiden ohjauksesta ja myös siksi tämä on antanut paljon hyvää kokemusta minullekin, kertoo tutor Iina Vaajamo.

Hänellä oli tutoroitavanaan Munkhtuya Ganbat ja Basaansuren Nerguibaatar Mongolian University of Science and Technologysta. He ovat kaikki opiskelleet metallien jalostusta, mikä helpotti yhteisen kielen löytämistä.

Tutorit ovat olleet myös tärkeää vertaistukea vieraasta kulttuurista tuleville opiskelijoille koko heidän opintojaksonsa ajan.

− Olemme oppineet niin monia asioita tutoreiltamme. He auttoivat meitä myös henkisesti, sillä joskus jos olimme väsyneitä, tutorien energisyys ja iloisuus tarttui myös meihin ja taas jaksoimme eteenpäin, kertoo Munkhtuya Ganbat.

Teksti ja kuvat: Kati Kiviniemi

IT on monessa organisaatiossa yksi suurimmista investointi- ja kustannuseristä. Siitä huolimatta ylin johto ei välttämättä tunnista tiedon ja tietojärjestelmien todellista merkitystä, mahdollisuuksia ja reunaehtoja toiminnalle ja sen kehittämiselle niin operatiivisella kuin strategisellakin tasolla.

IT on nähty erillisenä toimintona, jonka johtamis- ja ohjausvastuu on kuulunut tietohallinnolle ja näkökulma on ollut enemmän tai vähemmän tekninen keskittyen tietojärjestelmiin ja niiden eri osa-alueisin. Liiketoiminnan tehostajan ja mahdollistajan sijaan IT tuntuu valitettavan usein olevan pikemminkin toiminnan hidaste tai jopa este.

IT:n mahdollisuudet voi nähdä uudelleen

Miksi tietotekniikka ei saa ansaitsemaansa asemaa palvelutoimintaan uuden arvon tuottajana? Sen mahdollisuudet ovat kehittyneet ja on aika johtaa tietohallintoa ihan uudella tavalla. Ajattele, että voisit olla mukana kehittämässä alan toimintatapoja, johtamista ja liiketoimintaa: olla murtamassa alaa tavalla, joka luo uudelleen käsityksemme tietohallinnosta ja sen johtamisesta.

Uutta näkökulmaa alan täydennyskoulutukseen

Aalto PRO yhdessä Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun ja ACIO™-tutkimushankkeen kanssa suunnittelee uudenlaista, tulevaisuuden tietohallinnon johtamista kehittävää koulutusohjelmaa, joka on parhaillaan käynnissä ja seuraavaa valmistellaan.

Mikä ACIO-tutkimushanke?

Koulutusohjelma ammentaa Aalto-yliopiston koordinoimasta ja TEKES:in rahoittamasta ACIO™-tutkimushankkeesta, joka keskittyy tietointensiivisen liiketoiminnan johtamisen, hallinnan, innovoinnin ja ennakoinnin ongelmiin. Informaatioliiketoiminnan johtamisen tulevaisuutta valottavaan hankkeeseen osallistuu lähes 20 organisaatiota, jotka edustavat monipuolisesti sekä akateemista ja soveltavaa tutkimusnäkökulmaa että liike-elämän tarpeita Suomessa ja maailmalla.

Lisätietoja koulutusohjelmasta

Petri Lyytikäinen
liiketoimintavastaava
Aalto PRO
puh. 050 550 4072

Jani Alanko
Aalto PRO
puh. 050 541 5487

Yhdyskunnissa investointiprosessit ovat pitkiä ja monivaiheisia. Kaavoittajat ovat ratkaisevassa roolissa, sillä heidän tekemänsä valinnat mahdollistavat tai vaikeuttavat uusiutuvan energian käyttöönottoa yhdyskunnassa. Valintojen oikeaan suuntaamiseen tarvitaan energia-ja yhdyskuntasuunnittelijoiden yhteistyötä. Tätä voidaan tukea koulutuksella.

Suurin yksittäinen syy ilmastomuutokseen on fossiilisen energian kulutus eri muodoissa ja eri tarkoituksissa. Näitä ovat asuminen, liikenne ja teollisuus – kaikki yhdyskunnan perustoimintoja.

Modernilla kaavoituksella voidaan vähentää kunnan kustannuksia ja samalla alentaa sekä energian tarvetta että päästöjä. Käypiä keinoja ovat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, rakennusten suuntaus ja sijoittaminen sekä materiaalivalinnat.

Kriittiselle energiaosaamiselle tarvetta

Suoritimme kartoituksen yliopistoista, joissa kaavoittajille opetetaan energia- ja päästöasioita. Yhdysvalloissa ei ollut ainuttakaan, sen sijaan Kanada tarjoaa koulutusta yhden yliopiston turvin. Euroopasta vastaavia yliopistoja löytyi yhtensä kolme: Saksasta, Tanskasta ja Suomesta. Koulutustarjonta on siis varsin vaatimatonta verrattuna siihen, miten kriittistä ilmastonmuutoksen hidastaminen on.

Kansainvälinen suunnittelukoulujen järjestö AESOP, jossa on jäseninä lähes 200 koulua, piti kolmipäiväisen konferenssin Turkin Ankarassa heinäkuussa 2012. Muutoin ansiokkaiden sessioiden joukosta ainoastaan kahdessa käsiteltiin energian ja yhdyskuntasuunnittelun suhdetta. Voikin sanoa, että energia-asioiden vaikutus yhdyskuntasuunnitteluun on vasta heräämisvaiheessa. Horros ei kuitenkaan saisi enää jatkua.

Energia-ala hämmennyksen vallassa

Energia-alakin on muutoksen kourissa: sen on totuttava alenevaan myyntiin ja tuotannon muuntamiseen uusiutuvia energioita käyttäväksi. Esimerkiksi kaukolämmön tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali tuotanto vuoten 2050 mennessä. Tavoite on haastava, sillä tällä hetkellä 80 % kaukolämmöstä tuotetaan uusiutumattomilla polttoaineilla, joihin turvekin luetaan. Tavoitteen toteutuminen edellyttää lähes koko tuotannon muuttamista fossiilisesta uusiutuvaksi alle 40 vuodessa.

Liiketoiminnan perusteet ovatkin muuttumassa täydellisesti energia-alalla.

Koulutus auttaa yhteiseen tekemiseen

Aalto PROssa toteutettiin 2011–2012 yhdeksän kuukauden mittainen pilottikoulutus Energia yhdyskuntasuunnittelussa. Siinä 25 kaavoittajaa perehdytettiin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kaavoitukselle tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Tavoitteena oli, että koulutuksen läpikäyneet osaajat kykenisivät tekemään sellaisia suunnitteluratkaisuja, jotka pienentäisivät hiilijalanjälkeä kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa. Osallistujat saapuivat eri puolilta Suomea: Helsingistä Ouluun ja Mynämäeltä Mikkeliin. Kaavoittajat edustivat kaupunkeja, maakuntaliittoja, ELY-keskuksia ja konsulttitoimistoja.

Koulutuksen aikana osallistujat laativat viisi projektityötä viiden hengen ryhmissä. Projektitöissä sovellettiin opittua käytännön kohteissa seuraavasti:

Kuinka uusiutuva energian käyttöä voidaan edistää todellisissa kohteissa Sipoon Talmassa, Mikkelin Riutassa, Kuopion Julkulassa, Jyväskylän Kankaassa, Espoon Niipperinniityssä ja Oulun Hiukkavaarassa?
Kuinka eri kaavoituksen arviointimittarit ottavat huomioon uusiutavan energian käytön sekä energiatehokkuuden lisäämisen suunniteltavassa kohteessa ja kuinka mittareita pitäisi parantaa?
Kuinka uusiutuvan energian kytkökset tulisi sisällyttää suunnitteluun eri kaavatasoilla (katso kuva)?

Lähde: Klapp, Oja, Seppänen, Tulonen. Energia yhdyskuntasuunnittelussa-koulutuksen projektityö

Koulutuksen tuloksena on valmistettu koulutusmateriaali, jota muutkin yliopistot voivat vapaasti käyttää. Materiaali sisältää tekstien lisäksi noin 300 kalvoa, jotka on käännetty 10 Euroopan kielelle, myös suomeksi. Lisäksi Suomessa toteutetun koulutuksen projektitöistä tehdään julkaisu, joka ilmestyy loppuvuodesta 2012.

Aalto PROssa toteutettu koulutus oli osa Euroopan tasoista ohjelmaa UP-RES:a, jossa Aalto-yliopiston johdolla on pilotoitu kaavoittajien koulutusta Suomen lisäksi Englannissa (Watford ja 19 muuta paikkakuntaa), Saksassa (mm. Frankfurt, Munchen, Augsburg, Berliini), Espanjassa (Barcelona) ja Unkarissa (Debrecen).

Koulutus on saanut voimakasta rahallista tukea EU:lta (Intelligent Energy Europe) sekä Suomessa Sitralta, Helsingin Energialta, Energiateollisuudelta ja Uudenmaan liitolta. Lisäksi koulutuksen ohjaamiseen ovat osallistuneet Kuntaliitto ja Motiva Oy.

Suomessa koulutus jatkuu siten, että energia-moduleja liitetään YTK:n pitkään kurssiin, Arkkitehtiosaston kursseihin ja AaltoPron täydennyskoulutusohjelmiin. Pilottikurssia ei ihan heti ainakaan toisteta samanlaisena, sillä suoritetun pilottikoulutuksen mukaista laajaa ohjelmaa ei näinä leikkausten aikoina – ikävä kyllä – pidetä asiakkaiden piirissä kannattavana investointina. Ainakaan vielä.

Teksti: Anna-Maija Ahonen - Aalto PROn Energia yhdyskuntasuunnittelussa -koulutuksen projektipäällikkö ja Arto Nuorkivi - energia-asiantuntija.

Artikkeli on muokattu Kuntatekniikka-lehdessä 6/2012 ilmestyneestä Arto Nuorkiven ja Anna-Maija Ahosen kirjoituksesta

Lisätietoja

Anna-Maija Ahonen
etunimi.sukunimi [a] aalto.fi
Aalto PRO

UP-RES 2v 10cm.jpg

Uudenmaan ELY-keskuksen tukema InnoTransfer-hanke on julkistanut ”Patenttitiedon hyödyntäminen tuoteideoiden arvioinnissa ja valinnassa” –verkko-oppaan. Opas kannustaa hyödyntämään olemassa olevaa patenttitietoa osana ideointia ja tuotekehitystyötä.

WEB_patenttitiedon oppaan ajankohtaista artikkelin kuva_123rf_9298314_l.jpg

- Yrityksen panos kannattaa sijoittaa uuden tiedon ja osaamisen luomiseen ja oikeasti uusien asioiden keksimiseen, ei pyörän keksimiseen uudelleen. Silloin on hyödyllistä tietää mitä on jo keksitty; mikä on niin sanottu tekniikan taso ja mitä asioita voi vapaasti hyödyntää, toteaa kirjan kirjoittanut Pekka Koivukunnas Innotiimistä.

Hän toteaa myös, että on hyödyllistä tietää mitä asioita ja missä maissa on suojattu patenteilla tai hyödyllisyysmalleilla. Niiden loukkaaminen on liiketoimintariski. Tämä on tärkeää tietoa, vaikkei itse patentoisikaan.

Kokeiluun kannustava opas lähestyy hakemista kolmella eri tavalla

Verkko-opas on toteutettu siten, että hakuihin pääsee käsiksi mahdollisimman helposti. Tietoa voi lähestyä kolmella eri tavalla: käyttäen ”oikopolkua eli suoraan asiaan tekemisen avulla”, tutustumalla ensin ”patenttitiedon haun eri osatekijöihin” tai kokeilemalla ”harjoituksen” avulla.

- Parhaiten hakemisen asian oppii kokeilemalla itse. Muun muassa siksi hankkeessa tehtiin opas, joka kannustaa kokematontakin kokeilemaan, kertoo hankkeen projektipäällikkö Lisbeth Edlund Aalto PROsta.

Julkaisu on saatavana verkko-osoitteessa
http://lib.tkk.fi/CROSSOVER/2012/isbn9789526048086.pdf

Lisätietoa:
Lisbeth Edlund
projektipäällikkö
Aalto PRO
050 351 9058
etunimi.sukunimie [at] aalto.fi

innotransfer logo.bmp

ESR-rahoitteisessa InnoTransfer-hankkeessa tuotettiin koulutuksen avulla uutta innovaatiojohtamisen ja immateriaalioikeustiedon osaamista pk-yrityksiin ja ammattikorkeakouluihin.

Hanke toteutettiin Patentti- ja rekisterihallituksen, Hämeen ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun, Tietoasiantuntijat ry:n ja Aalto PROn yhteistyönä vuosina 2009-2012.

"Aalto PRO järjestää uudentyyppisen täydennyskoulutuksen, jossa etsitään vastauksia kaupunkirakentamisen haasteisiin, kuten tehokkaiden verkostojen suunnitteluun, ratkaisujen toteuttamisen ja ylläpidon kalleuteen sekä kaupunkirakentamiseen osallistuvien tahojen keskinäisen kommunikoinnin vaikeuteen." kirjoittaa toimittaja Ville Miettinen 24.10.2012

Lue koko artikkeli »

"Aalto-yliopisto aloittaa puurakentamiseen erikoistuneiden suunnittelijoiden jatkokoulutuksen. Suomeen on arvioitu tarvittavan seuraavan viiden vuoden aikana 150 AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen suunnitteluammattilaista lisää. Koulutustarpeeseen vastataan aloittamalla jo alalla toimivien suunnittelijoiden jatkokoulutus Aalto-yliopistossa. Koulutuksen aloittaminen vuoden 2013 alussa mahdollistuu mm. Työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittisen rahoituksen turvin." toimittaja Markku Laukkanen/Artikkelipalvelu

Lue koko artikkeli»

Uutta Aalto PROssa

PRA Pro – Puurakentamisen asiantuntijaohjelma tuo yhteen puutuotetekniikan, rakennus- ja talotekniikan sekä puuarkkitehtuurin osaamisen sekä tuoreimman tutkimustiedon.

Suomalaiset ovat aktiivisesti mukana standardin ISO 21500 laadinnassa. Osallistumista työhön koordinoi SFS:n projektinhallinnan asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Aalto PROn projektinhallinnan koulutusportfolion kehittämispäällikkö Jouko Vaskimo.

Lue lisää

SFS-uutispalsta 14.11.2012
Uusi kansainvälinen standardi ohjeistaa projektinhallintaa»

Aalto University Professional Development – Aalto PRO menestyi Taloustutkimuksen koulutustoimijoiden yrityskuvatutkimuksessa. Viime vuoden jaettu kuudes sija vaihtui neljänteen sijaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin 26 koulutusalan yritystä Suur-Helsingin vaikutusalueella. Aalto PROn yleisarvosana oli 7,93, kun koko toimialan keskiarvo oli 7,68.

nettiin_AaltoPRO_yritysvalmennus_Dipoli_11-2011_photo_Mikko_Raskinen__MG_3645.jpg

Kuva: Aalto PROssa käytetään monenlaisia oppimismenetelmiä mahdollisimman hyvän oppimistuloksen saavuttamiseksi.

Vastaajat antoivat Aalto PROlle parhaat arvionsa toimialalle tyypillisesti henkilöstön asiantuntemuksesta. Erityisesti Aalto PROn uusiutumiskykyä, palvelujen kehittämistä ja koulutusmateriaalien tasoa arvostettiin. Aalto PROn tuntee kaksi viidestä koulutusyrityksiä arvioineista vastaajista ja se on alan keskiarvoa paremmin tunnettu.

– On upeaa, että olemme parantaneet sijoitustamme. Kiitos kuuluu henkilöstön lisäksi myös osaaville yhteistyökumppaneillemme ja oppimisesta innostuneille asiakkaillemme. Yhdessä tätä tehdään, Aalto PROn johtaja Kirsti Miettinen korostaa.

Aalto PROn sisarorganisaatio Aalto University Executive Education (Aalto EE) arvostettiin tutkimuksessa parhaimmaksi.

Taloustutkimus Oy tekee vuosittain Yrityskuvat-tutkimuksen Suur-Helsingin vaikutusalueella. Yrityskuvat 2012 -tutkimus toteutettiin elo–lokakuussa ja siihen vastanneet työskentelevät eri toimialoilla päättävissä asemissa. Vastaajista 512 arvioi koulutusalaa.

Aalto PRO – Aalto University Professional Development on Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö, jossa valmennetaan sekä uusia että kokeneita osaajia alansa edelläkävijöiksi.

Teksti: Kati Kiviniemi
Kuva: Mikko Raskinen

Lisätiedot

Kati Kiviniemi
viestintä- ja markkinointipäällikkö
puh. 050 555 4079
etunimi.sukunimi [at] aalto.fi

ICT-Plus -työryhmän näkemyksen mukaan Suomi tarvitsee maailmanluokan ICT-osaamiskeskittymän. Suomessa pääkaupunkiseudulle nähdään parhaat edellytykset toimia ICT-alan innovaatio- ja yritystoiminnan kehityksen veturina, sillä alueella toimii jo nyt lähes 4000 alan yritystä ja yli 50 000 alan osaajaa.

ICT-Plus Aalto PROn koordinoima projekti, jossa on selvitetty ICT-alan rakennemuutoksen tilaa ja vaikutuksia pääkaupunkiseudulla, sekä laadittu ratkaisuehdotuksia rakennemuutoksen haasteisiin. Mukana selvitystyössä on ollut myös Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskus. Projektin tilaajana on Uudenmaan ELY-keskus, Espoon kaupunki ja Tekniikan akateemiset TEK.

Ehdotuksen taustalla on työryhmän tekemä analyysi pääkaupunkiseudun ICT-toimialan meneillään olevasta rakennemuutoksesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen, sekä toisaalta rohkaisevat esimerkit alueellisen kasvuyritysyhteisön synnyttämisen mahdollisuuksista. Raportissa ehdotetaan konkreettista innovaatiotoiminnan keskittymää, Polttopistettä. Se muodostaisi fyysisen tilan osaamisen kohtaamiselle, jonne keskitettäisiin yritystoimintaa tukevia palveluita. Se toimisi myös laajan ekosysteemin ja verkoston katalysaattorina.

Työryhmän mielestä meneillään oleva rakennemuutos irtisanomisineen on mahdollista kääntää uudeksi menestystarinaksi, jos päättäjillä on yhteinen visio kehittää pääkaupunkiseudulle ICT-yritysten innovaatio- ja kasvukeskittymä.

− Tulokset eivät kuitenkaan jää vain pääkaupunkiseudun hyödyksi vaan parantavat koko Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä, painottaa työryhmän puheenjohtaja Kalevi Köninki Aalto PROsta.

Huippuluokan osaajien ja rahoittajien kohtaamiset luovat myönteisen kierteen

Lukuisat esimerkit ympäri maailman osoittavat, että innovaatio- ja kasvukeskittymä ei voi syntyä ilman huippuluokan osaajien ja rahoittajien kohtaamisia. Tämä luo myönteisen itse itseään ruokkivan kierteen, missä osaaminen monistuu ja onnistumiset palautuvat pääomina ekosysteemiin.

− Kasvukeskittymän synnyttäminen vaatii jatkuvan liikevoiman ja uusien mahdollisuuksien katalysoinnin. Tämä puolestaan vaatii kasvuun tarvittavien tekijöiden alueellista keskittämistä, yhteistoiminnan tehostamista ja erityyppisen osaamisen aktiivisempaa törmäyttämistä, kertoo Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö ja kasvuyrityskoulutusohjelman edustaja Olli-Pekka Mutanen.

Ehdotuksessa perustan Polttopisteelle luovat pääkaupunkiseudun yrityshautomojen ja Protomojen toimintojen keskittäminen osaksi ehdotettavaa innovaatio- ja kasvukeskusta.

− Polttopiste on konkreettinen keino vahvistaa nykyistä startup-buumia, jotta saamme aikaan tämän myönteisen kasvukierteen. Se on innovatiivinen ja vaikuttava kokonaisuus, joka kuitenkin vaatii tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun toimijoilta, peräänkuuluttaa toimitusjohtaja Jyrki Kontio, R&D-Ware Oy:stä.

Julkaisu on luettavissa:
http://lib.tkk.fi/CROSSOVER/2013/isbn9789526050140.pdf

Lisätietoa projektista sekä nauhoite tiedotustilaisuudesta:
http://aaltopro.fi/ict-plus

Lisätietoja:
Kalevi Köninki, työryhmän puheenjohtaja
p. 050 584 2160
kalevi.koninki@aalto.fi

Täydennyskoulutusta tarjoavan Aalto PROn johtaja Kirsti Miettinen töppäili talvisella parkkipaikalla.

- Tämä tapahtui 1990-luvulla, jolloin olin töissä silloisessa TKK Dipolissa. Oli pyryttänyt lunta koko päivän. Istuin palaverissa ja katselin ikkunasta, että nyt tulee kyllä vaikeuksia liikenteessä. Siihen aikaan oli muutenkin aina kiire hakea pieniä lapsiani tarhasta.

Lähdin hyvissä ajoin parkkipaikalle putsaamaan autoa. Kuskin puoleinen ovi ei avautunut, enkä saanut lumiharjaa käsiini. Siirryin pelkääjän ovelle, putsailin ja koetin turhaan avata. Olin pulassa. Onneksi työkaveri käveli ohi, ja sain lukkosulaa. Omani oli tietenkin hansikaslokerossa, eikä käsilaukussa. Mutta ovet eivät edelleenkään auenneet. Aloin epätoivoisena kaapia lunta takaluukun lukon päältä, kunnes huomasin, että hetkinen: eihän mulla ole Audia. Vilkuilin riviä parin auton verran eteenpäin, ja siellähän punainen Mazdani oli! Juoksin autolle ja avasin oven ongelmitta. Oli jo kauhea kiire viideksi tarhaan Olariin. Ja vähän nolottikin nuorena diplomi-insinöörinä tuo töppäily.

En ehtinyt kuin kääntyä Otaniemestä Karhusaarentielle, kun takana välkkyivät poliisin valot. Iski syyllisyys, olinhan juuri ollut murtautumassa toisen autoon. Pysähdyin bussipysäkille, poliisit nousivat autostaan ja totesivat varmaan, että onpas ahdistuneen näköinen nuori nainen. Kysyivät, tiedänkö, miksi pysäytettiin. Onneksi en ehtinyt vastata, kun jo kehottivat katsomaan, miltä autoni näyttää. Se oli aivan luminen. Lamppuja ei näkynyt, oli vain kurkistusaukko ikkunassa. Kerroin, että oli niin kiire hakemaan lapsia. Päästivät menemään, kunhan putsaisin auton ensin. Kun pääsin Olariin, tuli vielä poliisiauto vastaan. Olin varma, että lapset on jo otettu huostaan. Mutta siellä ne olivat hoitajineen pihalla – taas kerran viimeisinä.

Se oli ikimuistoinen tapaus, jolle olen jälkikäteen nauranut. Opin, että auto putsataan aina. Eikä nykyään tarvitse erikseen tarkistaa, onko se oma, kun ovet avautuvat kaukosäätimellä. Lisäksi autoni on nyt keltainen – väri, jota harvemmin näkee ainakaan Dipolin parkkipaikalla.

Mutta opinko jättämään turhan kiireen pois? En oppinut. Kiireet kulkevat koko ajan mukana, eikä niistä ehkä pääsekään eroon. Mutta niiden kanssa oppii pärjäämään. Kiireet ovat vähän kuin työkaverit. Kaikkia et voi valita, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Se on elinikäisen oppimisen paikka.”

Teksti: Paula Haikarainen
Kuva: Veera Lipasti
Kuvitus: Eero Lampinen

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazine 06 -lehden Oho!-palstalla, jossa kerrotaan tapauksesta, joka ei mennyt aivan oppikirjan mukaan.

Tutustu Aalto University Magazineen »

Lean-toiminta palveluissa tarkoittaa asiakkaan palvelemista jatkuvasti paremmin. Terveydenhuollon Lean-expertti Mark Graban tietää, että Lean antaa lisää aikaa oikeiden asioiden tekemiseen.

Mark Graban

Aalto PRO järjestää 30.5.2013 terveysalan toimijoille suunnatun seminaarin, jossa kouluttaa Mark Graban.

Mark on kansainvälisesti tunnustettu terveydenhuollon Lean-ajattelun puolestapuhuja, kirjailija ja konsultti. Hän on kirjoittanut mm. Shingo-palkitun (2009) kirjan Lean Hospitals: Improving Quality, Patient Safety, and Employee Engagement. Viime vuodet hän on toiminut terveydenhuollon Lean-kehityksessä mm. Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Jospa henkilöstöllä olisi viidennes enemmän aikaa tehdä oikeita asioita!

Lean-ajattelulla on merkittäviä mahdollisuuksia palvelun mahdollistavien toimintojen virtaviivaistamisessa. Tämän ohella Lean-hengessä voi kehittää myös terveydenhuollon varsinaisen ydintoiminnan toimintatapoja. Vai voisiko ja tarvitsisiko?

Näitä asioita terveydenhuollossa aina pohditaan: miten mm.

kehittää hoidon laatua ja turvallisuutta
parantaa asiakas-/potilaskokemusta
tukea terveydenhuollon henkilöstön motivaatiota, sitoutumista ja osaamisen kehittymistä
rakentaa vahvaa terveydenhuoltojärjestelmää, jolla on jatkuvuuden ja taloudellisen kestävyyden edellytykset väestön ikääntyessä.

Mitä Lean-ajattelulla tavoitellaan?

Kuten valmistavassa teollisuudessa, jonka piirissä Lean-ajattelu alun perin syntyi, myös palvelusta on erotettavissa arvoa lisäävät ja arvoa tuottamattomat osat. Arvoa lisäävä toiminta on suoraan asiakkaan eduksi, ja vain osa arvoa lisäämättömästä toiminnasta on välttämätöntä asiakkaan palvelemiseksi.

Lean-ajattelun peruslähtökohta on joko jatkuvasti paremman palvelun tuottaminen olemassa olevilla resursseilla, olemassa olevan palvelun tuottaminen vähäisemmillä resursseilla – tai todellisuudessa pikemminkin edellisten yhdistelmänä – paremman palvelun tuottaminen vain niukasti kasvavilla resursseilla.

Lean Health Care on pinnalla kansainvälisesti

Lean-ajattelumalli lienee yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti varteenotettava järkivaihtoehto kehittää terveyspalveluja. 20 % tuottavuusparannus ei ole utopiaa. Aihe puhuttaa paljon Suomessa ja muuallakin maailmassa. Nyt tarvitsee tehdä asioita entistäkin fiksummin.

Huippuseminaari 30.5.2013

Aalto PROn terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetussa seminaarissa terveydenhuollon Lean-ekspertti Mark Graban esittää, että Lean antaa lisää aikaa oikeiden asioiden tekemiseen.

Teksti: Heli Paalamo, Master of Quality
heli.paalamo [a] aalto.fi
p. 040 561 1321

Kuva: markgraban.com

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuudessa toteutettavan Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) yhdeksi kärkihankkeeksi on nostettu Valtakunnallinen puurakentamisohjelma (1.1.2012–30.9.2015). Ohjelman tavoitteena on muun muassa pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä lisäämällä merkittävästi puun käyttöä rakentamisessa. Suomalaisen puurakentamisen kansainväliseksi brändiksi halutaan nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen.

Puurakentamisohjelman myötä tähdätään suomalaisten puukerrostalojen markkinaosuuden kasvattamiseen kerrostalojen uudisasuntotuotannossa noin yhdestä prosentista kymmeneen prosenttiin tämän hallituskauden aikana. Jalostettujen puutuotteiden viennin arvo on määrä kaksinkertaistaa 0,5. miljardista eurosta yhteen miljardiin euroon. Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovatkin juuri suurimittakaavaisessa rakentamisessa, mutta puu on myös kilpailukykyinen vaihtoehto korjaus- ja täydennysrakentamisessa.

Yli 7 000 uutta puukerrostaloasuntoa

Uusia puukerrostalokohteita on tällä hetkellä suunnitteilla yli 7 000. asunnon verran eri puolille Suomea, kun tähän mennessä moderneja puukerrostaloasuntoja on rakennettu kaiken kaikkiaan noin 650. Toistaiseksi suurin puurakennushanke käynnistyy Espoossa, jossa Työ- ja elinkeinoministeriö, Aalto-yliopisto ja Espoon kaupunki ovat sopineet yhteistyöstä puurakentamisen ja puutuoteratkaisujen käytön lisäämiseksi Suomessa sekä niiden viennin edistämiseksi.

Pelkästään Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan alueelle tullaan seuraavien kymmenen vuoden aikana investoimaan noin viisi miljardia euroa yksityistä ja julkista rahaa, ja aluetta on jo nyt lähdetty kehittämään puurakentamisen pilottina. Muun muassa Finnveran, Finpron ja Tekesin pääkonttori tullaan rakentamaan puusta. Rakennuksessa tulee olemaan kuusi kerrosta ja tilaa noin 12 000 neliötä ja hieman yli 600. henkilölle. Kaupungeista myös Turku, Tampere, Rauma, Helsinki, Vantaa, Jyväskylä, Joensuu, Saarijärvi ja Kitee ovat päättäneet panostaa merkittävästi puurakentamiseen.

Suurimittakaavaisen puurakentamisen määrä on siis selkeästi lisääntymässä. Näiden monikerroksisten ja suurimittakaavaisten puurakennusten rakentaminen edellyttää kuitenkin paitsi suunnittelun ja rakentamisen osaamisen lisäämistä myös uudenlaisia tuotteita ja rakentamisjärjestelmiä.

150 uutta AA-pätevyyden omaavaa puurakennesuunnittelijaa

Työ- ja elinkeinoministeriö, Aalto-yliopisto sekä Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO ovat arvioineet, että nykyisessä puurakentamisen kehityksen skenaariossa maahamme tarvitaan noin 150 uutta AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen ammattilaista seuraavan viiden vuoden aikana. Nopein tapa näiden AA-suunnittelijoiden määrän lisäämiseksi on kouluttaa jo alalla toimivia suunnittelijoita. Myös puurakentamisen koulutus tulee päivittää kaikilla tasoilla, jotta suurimittakaavaisen puurakentamisen ja puutuotteiden kasvavaan kysyntään voidaan vastata.

Toukokuussa 2013 käynnistyvän PRA Pro – Puurakentamisen asiantuntijaohjelman avulla on tavoitteena kouluttaa lisää AA-pätevyyden omaavia puurakentamisen ammattilaisia Suomeen. Koulutus keskittyy suurimittakaavaisten ja teollisesti rakennettavien puukerrostalojen suunnittelun ja rakentamisen erityispiirteisiin sekä uusiin teollisiin puurakentamisen järjestelmiin.

Koulutus on suunnattu erityisesti pätevöitymis- ja täydennyskoulutuksena puurakentamiseen suuntautuneille rakennussuunnittelijoille (diplomi-insinöörit, insinöörit, arkkitehdit), rakentajille (työpäälliköt, vastaavat mestarit), kuntien rakennusteknisen alan asiantuntijoille (rakennusvalvonta- ja paloviranomaiset) sekä rakennusalan oppilaitosten opettajille.

Teksti: Ulla Rintala

Marika Järvinen kehittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin asiakaspalvelua suurella sydämellä yhä paremmaksi mm. palvelumuotoilun keinoin. Pienin askelin ja konkreettisten pilottien avulla sairaanhoitopiiri on jo matkalla kohti strategista tavoitettaan hyvästä asiakaskokemuksesta.

marika järvinen.jpg

Palvelumuotoilu yhdistää asiakastutkimuksen ja suunnittelun samaan prosessiin Sen avulla myös Marika Järvinen on saanut asiakkaita mukaan kehitykseen ja heidän äänensä kuuluviin. Henkilökunnan ottaminen mukaan on myös olennaisen tärkeää. Ulkopuolisena apuna kokonaisuudessa oli mukana Juha Kronqvist, joka projektin alussa oli töissä Aalto-yliopistossa, mutta nykyisin Diagonal Oy:ssä.

Projektin jo alettua Marika Järvinen osallistui Aalto PROn palvelumuotoilun koulutukseen ja silloin hän tajusi palvelumuotoiluosaamisen olevan elämänsä puuttuva palanen.

- On hyvä, että organisaatiossa on palvelumuotoiluosaamista myös sisällä. Silloin on helpompi ymmärtää mitä ollaan tilaamassa talon ulkopuolelta ja mitä ollaan tekemässä. Lisäksi kun ollaan töissä koko ajan kädet savessa, niin koulutuksessa tuli pysähdyttyä katsomaan kokonaiskuvaa ja tehdä harjoituksia siihen liittyen, valottaa Järvinen.

Sarkoomapotilaat suunnittelivat työnhakuilmoituksen

Potilaat haluavat vaikuttaa ja olla aktiivisia. Vallitseva toimintatapa passivoi liikaa ja siksi toimintatapaan etsittiin muutoksia myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Palvelumuotoilun pilotiksi otettiin sarkooma hoitolinja, jossa hoidetaan hankalaa, jopa amputaatioihin johtavaa syöpää. Asiakkaina on paljon nuoria aikuisia ja heidän perheitään.

- Yksikön henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa kuvattiin koko palvelupolku ja kiteytettiin konkreettiset palvelumallit. Palvelupolku kuvattiin visuaalisesti selkeäksi yhden paperin kokonaisuudeksi. Tämä on auttanut asiakkaiden lisäksi myös henkilökuntaa ymmärtämään kokonaisuuden ja heidän osuuden kokonaisuudesta, valaisee Järvinen.

Uutta toimintatapaa kuvasi myös se, että uutta hoitajaa palkattaessa työnhakuilmoituksen suunnittelivatkin potilaat.

- Näin saimme jo tässä vaiheessa asiakkaan tarpeet ja toiveet esiin eikä pelkästään työnantajan. Ilmoitus on saanut paljon positiivista palautetta, Järvinen iloitsee.

Marikan 7 vinkkiä menestyksekkääseen palvelumuotoiluun
1. Aloita kehitysvalmiiden kanssa, vältä vastaanhankaajia.
2. Myy ja markkinoi palvelumuotoilua sisäisesti.
3. Luo virheistä oppimisen kulttuuria.
4. Kerää onnistuneilla keisseillä mielipidevaikuttajien tuki.
5. Sovella menetelmät ja tuotokset omaan organisaatioon.
6. Kokeile pienesti, mieti suuresti.
7. Tee toiminta osallistujille mahdollisimman helpoksi (tarjoa pullaa ja kahvia)

Marika ja osaamisen kehittäminen:

Koulutuksessa arkeaan ajattelee toisella tavalla

Marika Järvinen, asiakaspalvelun kehityspäällikkö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Diplomi-insinööriksi valmistumisensa jälkeen hän on kehittänyt osaamistaan työn ohessa palvelumuotoilun lisäksi mm. markkinoinnissa ja laadussa. Hän on suorittanut myös Aalto PROn laajan strategisen laatujohtamisen Professional Master of Quality -koulutusohjelman.

Hän näkee koulutuksessa käymisen ja osaamisen kehittämisen välttämättömänä.

- Siinä pystyy vetämään henkeä arjen työstä ja pystyy ajattelemaan toisella tavalla. Joskus jopa joku pieni lause tai sana saattaa olla hedelmällinen idean lähde omaan työhön. Hyödyllistä oli myös saada kontakteja ja päästä palvelumuotoilu-perheeseen mukaan. Olemme olleet yhteyksissä myös koulutuksen jälkeen, kertoo Järvinen.

Teksti ja kuva: Kati Kiviniemi

IT:n mahdollisuudet voi nähdä uudelleen

Uusi näkökulma CIO tason täydennyskoulutukseen

Aalto PRO toteuttaa yhdessä Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun ja ACIO™-tutkimushankkeen kanssa uudenlaista, tulevaisuuden tietohallinnon johtamista kehittävää koulutusohjelmaa . Ensimmäinen BISE Pro® kurssi on parhaillaan käynnissä ja seuraavaa valmistellaan.